SoleOPS 3.13.0, ©2005-2018Solenovo Oy

Opetussuunnitelmat: Lapin ammattikorkeakoulu 2019-2020

Ylempi AMK-tutkintokoulutus

Valitse ryhmä:

K71Y19S

Terveys- ja hyvinvointialat

K71Y19S (Julkaistu)

Ryhmän opetussuunnitelma

Opetussuunnitelmamatriisi

SUORITETTAVA TUTKINTO

Sosionomi (ylempi AMK)

Geronomi (ylempi AMK)

TUTKINNON YLEISKUVAUS JA TAVOITTEET

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot syventävät ammatillista osaamista

Suomen korkeakoululaitos muodostuu tiede-, taide- ja ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on kouluttaa asiantuntijoita työelämän kehittämistehtäviin. Koulutustehtävänsä lisäksi ammattikorkeakoulut harjoittavat opetusta palvelevaa ja työelämää tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä[1]. Tutkimus- ja kehitystyö painottuu alueellisen kehittämisen edistämiseen sekä yhteistyöhön yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten.

[1]Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa 2016. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehittämisestä. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_ammattikorkeakoulujen-maisterikoulutus-osaamisen-uudistajana-ja-kansallisena-koulutusinnovaationa_koko-raportti.pdf?_t=1526901027; Innovaatioita, kehittämistoimintaa ja tutkimusta. Kaikki kirjaimet käyttöön ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa 2017. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n työryhmän selvitys tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevasta rakenteellisesta kehittämisestä. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_innovaatioita-kehittamistoimintaa-ja-tutkimusta_23032017.pdf?_t=1526901760. ks. myös Ammattikorkeakoululaki 932/2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932; Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141129

Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon temaattinen tausta

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettavan sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, teemana on sosiaalialan kansalais- ja aluelähtöinenkäytäntöjen kehittäminen. Sosiaalialan kansalais- ja aluelähtöiselläkäytäntöjen kehittämisellä tarkoitetaan toimijoiden ja osallisten äänen sekä kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä hyvinvointipalveluiden kehittämistyössä yli alue- ja sektorirajojen. Tällainen aihepiiri mahdollistaa opintojen suorittamisen ja suuntautumisen sosiaalialan eri sektoreille ja alueille.

Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto pyrkii vastaamaan hyvinvointipalveluiden tuottamisen laajeneviin ja monimuotoistuviin kehittämishaasteisiin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Haasteita ovat mm. väestö- ja aluerakennemuutokset, kansalaisten subjektiuden ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvät kysymykset, sosiaalisia riskejä sisältäviin elinolosuhteisiin vaikuttaminen ja asiakastyön menetelmien kehittämistarpeet (esim. vaikeat lastensuojelutilanteet, perheiden kasvatustehtävän tukeminen ja muu ennaltaehkäisevä työ, työttömyyden, syrjäytymisen ja päihdeongelmien preventiivinen ja korjaava työ, vieraiden kulttuurien kohtaaminen, erityisryhmien aseman tukeminen sekä ikääntyvän väestön palvelujen kehittäminen). Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon,tavoitteena on tuottaa asiantuntijoita, jotka kykenevät sosiaalialan työstä nousevien tarpeiden analysointiin, ammatillisen tiedon tuottamiseen ja käytäntöjen kehittämiseen kansalais- ja aluelähtöisesti.

Koulutusohjelman sisällöllisissä painopisteissä huomioidaan Suomen polarisoitumiskehitys muuttovoitto- ja tappioalueisiin sekä meneillään oleva soteuudistus. Harvaan asutuilla alueilla haasteina ovat mm. väistyvä maatalous, muuttoliike, väestön ikääntyminen sekä palvelujen etäisyys saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmista arvoituina. Kasvukeskuksissa haasteina ovat vastaavasti mm. traditioiden ja verkostojen löyhyys tai puuttuminen, turvattomuus, sosioekonominen eriytyminen ja vieraiden kulttuurien lisääntyminen. Nykytilanteessa tarvitaan hajautuneiden palvelujärjestelmien toimintatapojen tuntemista ja kehittämistä sekä asiantuntijoita, jotka kykenevät huomioimaan nämä yhteiskunnalliset ja yhteisölliset haasteet.

Lainsäädäntö luo peruspuitteet hyvinvointipalveluiden organisoimiselle ja kehittämiselle. Hyvinvointipalvelujen tuottamista määrittävissä sosiaali- ja terveydenhuoltolaeissa korostuu kuntalaisten paikallinen hyvinvoinnin säännöllinen ja systemaattinen seuraaminen[1]. Molemmat edellä mainitut lait velvoittavat kuntia seuraamaan alueensa väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilanteita, tekemään tulkintoja havaituista ongelmista ja epäkohdista sekä tekemään tarpeellisia toimenpide- ja kehittämisehdotuksia. Lainsäädännössä korostuu kansalaisten osallisuuden, omatoimisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen ja edistäminen. Lisäksi lainsäädännössä korostetaan vahvaa paikallista demokratiaa, minkä nähdään takaavan toimivan ja vaikuttavan sosiaalihuollon kunnan maantieteellisestä sijainnista riippumatta[2]. Paikallisessa demokratiassa on keskeistä juuri kansalais- ja aluelähtöisyys.

Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto luo ammatillisesti suuntautuneen mahdollisuuden uudistaa ja kehittää sosiaalialan ja hyvinvointipalvelujärjestelmän asiantuntijuutta työuran eri vaiheissa. Julkisella sektorilla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi sijoittua vaativiin sosiaalialan asiakastyön tehtäviin, esimiestehtäviin, palvelujen suunnittelu- ja johtotehtäviin, palvelujen kehittäjiksi ja koordinaattoreiksi. Järjestösektorilla sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollistaa sijoittumisen kehittämis-, koulutus- ja johtotehtäviin. Yksityisellä sektorilla sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi sijoittua yritysten esimies- ja johtotehtäviin sekä eri sektorien välisten toiminta- ja palvelumallien kehittämistehtäviin.

[2] Emt.

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA

Ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (Ammattikorkeakoululaki 932/2014) ja asetuksessa (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014).

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tulee pituudeltaan vastata vähintään yhden lukuvuoden ja enintään puolentoista vuoden päätoimisia opintoja. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot mainitussa ajassa. Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto (90 op) on mahdollista suorittaa 1,5 vuodessa kokopäiväopiskelijana.

Ammattikorkeakoululain ja asetuksen mukaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

  • työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä
  • syvällinen kuva omasta ammatti-alasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn
  • valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
  • hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin tulee sisältyä:

  • syventäviä ammattiopintoja,
  • vapaasti valittavia opintoja ja
  • opinnäytetyö.

Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön sekä kehittää hänen analyyttisiä taitojaan, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa, käyttää valittuja tutkimus- ja kehittämismenetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen asiantuntijatyöhön.

Opintojen sisällöissä on huomioitu valtakunnallisesti määritellyt yleiset työelämävalmiudet. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taso vastaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen (National Qualifications Framework, NQF) mukaista tasoa 7 ja eurooppalaisen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tasoa 7.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus perustuu ammattikorkeakoululainsäädännön mukaiseen koulutuksen perustehtävään, Bolognan julistukseen, European Qualification Framework viitekehykseen, hallitusohjelmaan, Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä koulutustarpeiden alueelliseen ennakointiin.

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT

Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys

Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän lähtökohdaksi laissa on määritelty työelämää palvelevan osaamisen kehittäminen sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva soveltava tutkimus- ja kehitystyö ja taiteellinen toiminta (L564/2009). Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen sekä toiminnan työelämälähtöisyys katsotaan Lapin ammattikorkeakoulussa (Lapin AMK) edellytykseksi ammattiosaamisen kehittymiselle.LapinAMKn strategiset painoalat (turvallisuusosaaminen, etäisyyksien hallinta, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen, arktinen yhteistyö ja pohjoinen rajaosaaminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys)käsitellään kaikille YAMK-opiskelijoille yhteisessä opintojaksossa "Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö".

Lapin AMKn oppimisnäkemys rakentuu osaamis- ja ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on opiskelijan ammatillinen kasvu. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien ja asiantuntijoiden yhdessä toteuttamaa ammatillisten ongelmien tutkimista ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Oppiminen on yhteistoiminnallista osaamisen jakamista, ongelmanratkaisua oppimistehtävien avulla ja asioiden kriittistä reflektointia.

Koulutus on moniammatillista ja toteutetaan monimuoto-opetuksena, johon sisältyy lähiopiskelua, ohjattua etäopiskelua verkko-oppimisympäristöissä ja itsenäistä opiskelua. Opinnot on mahdollista suorittaa pääsääntöisesti työn ohessa. Lähiopetuspäiviä on 2‒3 päivää kuukaudessa Lapin AMKn Rovaniemen tai Kemin kampuksella. Osaksi tutkintoa voidaan hyväksyä soveltuvin osin jo aiemmin suoritettuja ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoja, ylemmän AMK -tutkinnon ja yliopistossa suoritettuja opintoja. Opetus on opiskelijalle maksutonta. Koulutuksen rahoittaa opetusministeriö ammattikorkeakoulutuksen rahoituksen puitteissa ja työvoimapoliittisten koulutusten osalta työ- ja elinkeinoministeriö

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristö on osin virtuaalinen, jolloin oppimisen välineinä käytetään muun muassa Moodle-oppimisalustaa,iLinc-ohjelmaa, sähköpostia, videoneuvottelua ja videointia sekä muita interaktiivisia sosiaalisen median oppimisympäristöjä. Muina oppimisympäristöinä toimivat kansalliset ja kansainväliset, erityisesti pohjoisen alueen tutkimus- ja kehittämishankkeet, moniammatilliset asiantuntijayhteisöt sekä ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Työelämä on keskeinen oppimisympäristö. Opintoihin liittyvä opinnäytetyö (30 op) tehdään työelämää uudistavana kehittämistehtävänä oman työpaikan, Lapin ammattikorkeakoulun hankkeen tai muun organisaation työelämälähtöisenä toimeksiantona.

Opintojen kuormittavuus

Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and Accumulation System) -järjestelmän perusteet. Kokopäiväisen opiskelijan lukuvuoden kokonaiskuormitus on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Opintojaksot on jaettu kolmelle lukukaudelle siten, että opinnot on mahdollista suorittaa 1,5 vuoden aikana. Yksi opintopiste vastaa noin 27 (26,7) tuntia opiskelijan työtä. Tämä voi koostua lähiopetuksesta, virtuaaliopetuksesta, ryhmätöistä, itsenäisestä opiskelusta (esim. tiedonhaku, kirjallisuuden luku, esseen kirjoittaminen), tenttiin valmistautumisesta, tentistä, jne.

OSAAMINEN OPETUSSUUNNITELMASSA

Lapin AMKn opetussuunnitelmien peruselementteinä toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamiskokonaisuudet, kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssit kuvaavat pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja työntekijän kykyä ja valmiuksia suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.

Lapin AMKssa käytössä olevat yleiset kompetenssit perustuvat Eurooppalaiseen tutkintojen ja osaamisen kahdeksanportaiseen viitekehykseen (EQF), jonka tarkoitus on EU maiden korkeakoulujen opetussuunnitelmien yhteneväisyys ja osaamistasojen vertailtavuus. Kompetenssien määrittelyyn on vaikuttanut myös tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (NQF), jonka tarkoitus on lisätä tutkintojen vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä kotimaassa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yleiset kompetenssit ovat määritelty kaikissa koulutusohjelmissa EQF:n ja NQF:n tasolle 7 ja ovat kuvattu Taulukossa 1.

Taulukko 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamistasokuvaus Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen, EQF7-tason mukaan.

TASO 7 (master-taso), KESKEISET OPPIMISTULOKSET YLEMMÄSSÄ AMK-TUTKINNOSSA

Tiedot

Taidot

Pätevyys

Pitkälle erikoistuneet, osittain työ- ja opintoalan huippuosaamista vastaavat tiedot, joita mahdollistavat omaperäisen/itsenäisen ajattelun.

Alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvien kysymystenymmärtäminen ja kriittinen tietoisuus.

Erikoistuneet ongelman-ratkaisutaidot, joita tarvitaan tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa uusien tietojen ja menettelyjen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen.

Kyky johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja vaikeasti ennakoitavissa ja uutta strategista lähestymistapaa vaativissa työ- ja opiskeluympäristöissä.

Kyky ottaa vastuuta ammattialan ammatillisen osaamisen ja työkäytäntöjen kehittämisestä ja/tai ryhmien toiminnan strategisesta arvioinnista.

Lapin AMKn opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutusohjelmille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin sekä koulutusalakohtaisiin kompetensseihin (Taulukot 2. ja 3.). Yleiset kompetenssit ovat eri koulutusohjelmille yhteisiä yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys voivat vaihdella eri ammateissa ja työtehtävissä. Yleiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleisten kompetenssien kehittyminen tapahtuu pääsääntöisesti substanssiosaamisen oppimisen yhteydessä. Yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä erityisesti ongelmaperustaisella oppimisella ja oppimisympäristöihin liittyvillä valinnoilla on keskeinen merkitys.

Taulukko 2. Kaikille ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille yhteiset kompetenssit.

KOMPETENSSI

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON OSAAMISEN KUVAUS

Oppimisen taidot

  • osaa monipuolisesti ja tavoitteellisesti arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan sekä määrittää osaamisensa kehittämistarpeita
  • osaa hankkia, käsitellä, tuottaa ja arvioida tietoa kriittisesti ja eri alojen näkökulmasta
  • kykenee ottamaan vastuuta yhteisön tavoitteellisesta oppimisesta

Eettinen osaaminen

  • kykenee ottamaan vastuuta yhteisön toiminnasta ja sen seurauksista
  • osaa soveltaa alansa ammatti-eettisiä periaatteita asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä
  • osaa tehdä ratkaisuja ottaen huomioon yksilön ja yhteisön näkökulmat
  • osaa edistää tasa-arvoisuuden periaatteiden toteutumista työyhteisössä
  • osaa edistää kestävän kehityksen periaatteiden ja yhteiskuntavastuun toteutumista

Työyhteisöosaaminen

  • osaa kehittää työyhteisön toimintaa ja työhyvinvointia
  • osaa kehittää työelämän moninaista viestintää ja vuorovaikutusta
  • osaa soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa tehtävissään
  • osaa luoda verkostoja ja kumppanuuksia
  • osaa johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä
  • kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä, johtamistehtävissä tai yrittäjänä

Innovaatio-osaaminen

  • osaa tuottaa uutta tietoa ja uudistaa toimintatapoja yhdistäen eri alojen osaamistaan
  • osaa johtaa projekteja
  • osaa johtaa tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiohankkeita sekä hallitsee tutkimus- ja kannattavaa toimintaa kehitystoiminnan menetelmiä
  • osaa kehittää asiakaslähtöistä, kestävää ja taloudellisesti kannattavaa toimintaa

Kansainvälistymisosaaminen

  • kykenee kansainväliseen viestintään työtehtävissään ja toiminnan kehittämisessä
  • osaa toimia kansainvälisissä toimintaympäristöissä
  • osaa ennakoida kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan

Koulutuskohtaiset kompetenssit muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan, koulutusohjelman identiteetin ja tarkoituksen. Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) -tutkinnon ydinosaaminen jäsentyy sosiaalialan asiantuntijuusosaamisen, tutkimuksellisen kehittämisosaamisen ja johtamisosaamisen kompetenssien kautta.

Taulukko 3. Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuottamat kompetenssit.

Sosionomi, geronomi (ylempi AMK)[1]

Sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen

  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) osaa kriittisesti analysoida yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia sekä ennakoida niiden sosiaalisia vaikutuksia
  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) osaa suunnitella, johtaa ja arvioida asiakasprosesseja sekä tehdä niiden vaikutuksista kokonaisarviointia
  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) hallitsee sosiaalialan erityisosaamista vastaavia käsitteitä, työorientaatioita ja menetelmiä
  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) kykenee työskentelemään itsenäisesti sosiaalialan vaativissa asiantuntijatehtävissä
  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) osaa toimia kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa

Tutkimuksellinen kehittämisosaaminen

  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) osaa kriittisesti arvioida TKI -toiminnan intressilähtökohtia ja ymmärtää eettisyyden merkityksen toiminnassa
  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) hallitsee tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sekä osaa kehittää sosiaalialan työtä käytäntölähtöisiä tutkimusmenetelmiä hyödyntäen
  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) osaa kehittää toimintaansa ja sosiaalialan käytäntöjä kokemustietoa reflektoiden ja kansalaisia osallistaen
  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) osaa innovoida, valmistella ja johtaa projekteja sekä arvioida niiden prosessia ja vaikuttavuutta

Johtamisosaaminen

  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) ymmärtää strategisen ajattelun periaatteet sekä tuntee laatujärjestelmiä ja osaa arvioida ja soveltaa niitä
  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) hallitsee talous- ja henkilöstöhallinnon perusperiaatteet ja osaa soveltaa niitä
  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) osaa kehittää ja johtaa työyhteisön toimintaa sekä edistää työhyvinvointia yhteistyössä henkilöstön kanssa
  • Sosionomi, geronomi (ylempi AMK) kykenee johtamaan osaamista sekä sosiaalialan työkäytäntöjen ja palvelujen kehittämistä monimutkaisissa ja ennakoimattomissa verkostoissa ja toimintaympäristöissä

Sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tavoitteena on kouluttaa kansalais- ja aluelähtöisen työn asiantuntijoita. Opiskelu tuottaa uutta työelämässä tarvittavaa osaamista sosiaalialan käytäntöjen ja hyvinvointipalvelujärjestelmän kehittämiseen ja koordinointiin sekä asiakastyön työmenetelmiin. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa kansalaisten tarpeiden ja työelämän palvelurakenteiden muutoksiin vauhdittaen osaltaan toimintamallien uudistumista.

[1] Lähde: Sosiaalialan koulutusohjelma: sosionomi (ylempi amk) -tutkinto (Competences of the Master of Social Services (AMK) Degree. https://www.innokyla.fi/sosionomi-ylempi-amk-tutkinto; ks. myös Rousu, S. Sinkkonen, M. & YAMK työryhmä 2015. Sosionomi (ylempi AMK) - maisteritason tutkinto. https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Sosiaali_ja_terveys/Sosiaaliala/YAMK/Sosionomi_ylempi_AMK-maisteritason_tutkinto_esite_2015.pdf; Viinamäki, L. & Pohjola, A. 2016. Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja työmarkkina-asemasta. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 1/2016. http://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=8d3f5756-6a36-4349-882f-18647221c99b

Taulukko 4. Sosiaalialan osaamisen johtaminen -koulutuksen opiskelukartta 2019-2020.

KOULUTUKSEN RAKENNE

OP

KONTAKTIPÄIVÄT

TEHTÄVIEN PALAUTUSPÄIVÄ

OPINNÄYTETYÖ

30 op

SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

55 op

Lapin ammattikorkeakoulun yhteiset opinnot:

15 op

  • Orientaatio YAMKtutkinnon suorittamiseen

29.–30.8.2019 (to–pe)

Työelämän monialainen kehittäminen

  • Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö

5 op

12.9. & 10.10.2019 (to & to)

ilm. myöh.

  • Työelämän kehittämismenetelmät

5 op

11.10. & 7.11.2019 (pe & to)

ilm. myöh.

  • Osaamisen johtaminen

5 op

9.1. & 6.2.2020 (to & to)

ilm. myöh.

KOULUTUSOHJELMAKOHTAISET OPINNOT:

Kansalais- ja aluelähtöisyys hyvinvointipalveluiden kehittämisessä

15 op

  • Kansalais- ja aluelähtöisyys sosiaalialalla

5 op

11.9.2019 (ke), 13.9.2019 (pe), 9.10.2019 (ke)

30.11.2019

  • Tarveanalyysi kansalais- ja aluelähtöisen työn perustana

10 op

6.11.2019 (ke), 8.11.2019 (pe), 11.–13.12.2019 (ke–pe), 8.1.2020 (ke)

30.1.2020

Hyvinvointipalveluiden yhteiskunnallinen perusta

10 op

  • Muutos- ja tietojohtaminen sosiaalialalla

5 op

10.1.2020 (pe), 5.2.2020 (ke), 7.2.2020, (pe)

29.2.2020

  • Sosiaalialan osallistavat ja aktivoivat käytännöt

5 op

11.–12.3.2020 (ke-to)

30.4.2020

Kehittämishankkeen vaikuttavuus

15 op

  • Kehittämistyön vaikuttavuuden arviointi

10op

9.–11.9.2020 (ke–pe),

7.–9.10.2020 (ke–pe)

31.10.2020

  • Hyvinvointipalveluiden yhteiskuntapoliittisuus

5op

11.–13.11.2020 (ke–pe)

30.11.2020

VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT

5 op

  • Tutkimus-, kehittämis- ja palvelujen tuottamisen etiikka sosiaalialalla ("sosiaalialaspesifi)

5 op

1.3.2020 alkaen

1.3.2020 alkaen

  • Lapin AMK:n YAMKyksikön vapaasti valittavat

18.4.2020 (la), 16.5.2020 (la)

ilm. myöh.

OPINNÄYTETYÖ

30 op

  • Ideapaperien esittely

31.8.2019 (la), kaikille yhteinen

15.8.2019

  • 1. Väliseminaari

tammikuu 2020, opinnäytetyökohtainen

2.1.2020

  • 2. Väliseminaari

tammikuu 2020, opinnäytetyökohtainen

2.1.2020

  • 3. Väliseminaari

touko-kesäkuu 2020, opinnäytetyökohtainen

2.5.2020, 1.6.2020

  • 4. Väliseminaari

syyskuu 2020, opinnäytetyökohtainen

1.9.2020

Päättöseminaari

Opinnäytetyökohtainen

1 kk ennen seminaaria

  • Lapin AMKn YAMKyksikön linjauksen mukaisesti opintojakso toteutuu, jos opintojaksolle ilmoittautuneita on vähintään 15 henkilöä.
  • HUOM. Sosiaalialan opintokokonaisuuksien opiskelupäivät klo 8.3016.00.
  • 18.8.2020 esiteltävät ideapaperit lähetetään Leena Viinamäen sähköpostiosoitteeseen.
  • Opinnäytetyöohjaajat: Susanna Helavirta & Leena Seppälä sekä Timo Marttala & Leena Viinamäki
  • Väliseminaarien 2.–4. toteutuskuukauden toteutuspäivä ja -tapa (etä/face to face -ohjaus) on opinnäytetyökohtainen.

Teemakokonaisuudet tukevat ja täydentävät samaan aikaan etenevää opinnäytetyönä tehtävää kehittämishanketta. Opiskelija työstää kehittämishankettaan koko opiskelun ajan ensimmäiseltä kontaktijaksolta alkaen. Sosiaalialan ja hyvinvointipalvelujärjestelmän asiantuntijuuden syventäminen ja laajentaminen toteutuu kansalaisten tarpeista ja opiskelijoiden työelämäyhteyksistä nousevien kehittämishankkeiden avulla. Tällä varmistetaan kansalais- ja aluelähtöisen työotteen ja uusien menetelmien toteutuminen työelämässä. Kehittämishanke ja muu opetus etenevät rinnakkain alkamalla käsitteiden ja kehittämistarpeiden määrittelystä edeten kehittämishankkeen vaikuttavuuden arviointiin ja sosiaalisten vaikutusten tunnistamiseen suomalaiselle (erit. paikalliselle, alueelliselle) hyvinvointipalvelujärjestelmälle.

Ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon ominaisluonteen mukaisesti opinnäytetyö on tutkimuksen sijasta kehittämishanke, joka yhdistää käytännön kehittämistyötä sekä sen tutkimista ja arviointia. Tämä korostaa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta niiden tärkeää eroa suhteessa tiedekorkeakoulujen maisteritutkintoihin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (ylempi AMK) opinnäytetyö eroaa ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) opinnäytetyöstä koko opiskeluajalle ajoittuvan prosessi- ja kehittämisluonteensa sekä teoreettis-metodologisen käsittelytapansa vuoksi. Ammattikorkeakoulututkintoon liittyvä opinnäytetyö ajoittuu pääsääntöisesti opiskelun loppuvaiheeseen, eikä siinä painotu yhtä systemaattinen ja pitkäjänteinen kehittämistoiminta kuin ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liittyvässä opinnäytetyössä.

VUOSITEEMAT

Ensimmäinen lukuvuosi: 2019-2020

Lukuvuositeema: Kehittämisasiantuntija.

Lukukausiteemat: 1. lukukausi: Kansalais- ja aluelähtöisyys hyvinvointipalveluiden kehittämisessä

                          2. lukukausi: Sosiaalialan rakenteellinen kehittäminen ja johtaminen

Ensimmäisenä opintovuotena opiskelija syventää osaamistaan kansalais- ja aluelähtöisessä hyvinvointipalveluiden kehittämisessä sosiaalialalla ja kehittyy kehittämisasiantuntijaksi. Hänelle muodostuu näkemys kansalais- ja aluelähtöisen kehittämisen asiantuntijan työstä pohjoisessa toimintaympäristössä hyvinvointipalveluiden yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta. Hän osaa käyttää työelämän kehittämismenetelmiä ja kykenee työskentelemään monialaisissa ryhmissä myös johtavassa asemassa.

Toinen lukuvuosi: 2020

Lukuvuositeema: Kehittämisasiantuntija

Lukukausiteema: 3. lukukausi: Sosiaalialan kehittämisen vaikuttavuus

Toisena opintovuotena opiskelija syventää ja laajentaa osaamistaan kehittämistyön vaikuttavuuden kysymyksistä ja sosiaalialan työmenetelmäosaamisesta. Hänelle muodostuu näkemys sosiaalialan potentiaalisista työmenetelmistä sekä kehittämistyön vaikuttavuuden merkityksestä ja arvioinnista pohjois-suomalaisessa toimintaympäristössä kansalais- ja aluelähtöisestä näkökulmasta. Hän osaa hyödyntää ja soveltaa kvantitatiivista arvioinnin ja vaikuttavuuden metodologiaa sosiaalialan kehittämisessä relevanttien työmenetelmien lisäksi.

OSAAMISEN ARVIOINTI

Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Osaamistavoitteista johdetaan opintojakson arviointikriteerit, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu. Opintojaksot arvioidaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaisesti asteikolla 0-5 tai poikkeustapauksissa asteikolla hyväksytty-hylätty. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Osaamisen arviointia tehdään monesta eri näkökulmasta tarkastelemalla tiedollisen, toiminnallisen, yhteisöllisen ja arvioivan osaamisen kehittymistä. Tiedollinen osaaminen osoittaa teoreettisen tiedon hallintaa, asioiden ja prosessien välisten yhteyksien ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamiskykyä. Toiminnallinen osaaminen näkyy työtehtävien jäsentyneenä ja sujuvana hallintana. Yhteisöllinen osaaminen liittyy vuorovaikutusosaamiseen, taitoon toimia ryhmän jäsenenä ja johtajana. Arvioiva osaaminen kertoo omaan toimintaan liittyvästä oppimisen, arvioinnin ja kehittämisen taidosta sekä kyvystä kehittää ja vaikuttaa yhteiseen ja ympäristön toimintaan. Arviointia toteutettaessa valitaan arviointimenetelmät niin, että ne todella mittaavat tavoiteltavaa osaamista ja sen tasoa.

Opintosuoritusten arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä.

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)

Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankittu osaaminen on mahdollista hyväksilukea osaksi tutkintoa. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta käytetään AHOT-menetelmää (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen).

LAADUNVARMISTUS

Lapin ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima.

Lapin AMKin laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan Lapin AMKin laatukäsikirjassa kuvattujen periaatteiden, prosessien ja menettelytapojen mukaisesti. Yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät.