SoleOPS 3.13.0, ©2005-2018Solenovo Oy

Opetussuunnitelmat: Lapin ammattikorkeakoulu 2019-2020

 Palaa

Ylempi AMK-tutkintokoulutus

Valitse ryhmä:

K59Y19S

Tekniikan alat

K59Y19S (Julkaistu)

Ryhmän opetussuunnitelma

Opetussuunnitelmamatriisi

SUORITETTAVA TUTKINTO

Insinööri (ylempi AMK) 60 op

Teollisuuden verkostojohtamisenkoulutus on suunniteltu yritysten ja organisaatioiden asiantuntijoiden ja esimiesten osaamisen kohottamiseen ja vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Koulutus profiloituu verkostoituvissa teollisissa organisaatioissa tarvittavan johtamisen koulutukseen.

Lapin ammattikorkeakoulun Teollisuuden verkostojohtamisen koulutuksen tavoitteena on valmentaa teollisuusyrityksiin osaajia, jotka kykenevät omalla asiantuntemuksellaan kehittämään organisaatioiden toimintaa muuttuvissa olosuhteissa niiden kilpailukykyä tukevasti.

Opinnoissa huomioidaan Lapin ammattikorkeakoulun strategiset painotukset poikkialaiseen yhteistyöhön matkailun, terveyden edistämisen ja tekniikan alojen välillä ja Lapin maakunnan erityisolosuhteisiinmm. pohjoisiin oloihin ja kylmään ilmanalaan. Lisäksi opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Tutkinto on luonteeltaan ja toteutustavoiltaan monimuotokoulutuksen tutkinto, jonka keskeisen osan muodostaa ammatillinen opinnäytetyö. Se perustuu työelämään liittyvän kehittämisidean analysoinnille, suunnittelulle ja toteutukselle. Opinnäytetyö toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettavan Teollisuuden verkostojohtamisen koulutuksen vastuulla on tukea Pohjois-Suomelle ja erityisesti Lapille merkittävien teollisten toimijoiden kehitystä, osaamisen kasvua ja alan yritysten kilpailuedellytyksiä. Koulutuksen tuottama tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää ja kehittää opiskelijoiden erityisasiantuntemusta ja laajentaa perustutkinnon tuottamaa ja työelämässä karttunutta ammatillista osaamista.

Koulutuksen taustalla oleva ekosysteemiajattelu sekä siihen liittyvät teemat verkostoitumisosaaminen ja resurssien johtamisosaaminen tukevat kestävän kehityksen periaatteita sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia. Teollisessa ekologiassa on tavoitteena jäljitellä luontoa ja biologista ekosysteemiä ja eliminoida tai minimoida jätevirtoja. Tässä koulutuksessa ekosysteemiajattelu sisältää myös liiketoiminnan ekosysteemikäsitteen, jolloin eri alojen yritykset tekevät yhteistyötä liiketoimintaverkostoissa. Taloudellisesti ja ekologisesti toimivien yritysten toiminta tukee niin ikään kiertotalouden tavoitteita, jolloin yhteistyötä tekevien toimijoiden resurssien ja materiaalien käyttö on suunniteltu kestävästi ja taloudellisesti huomioimalla niiden jatkokäyttö ja arvon säilyminen.

Esimies- ja johtamistyöhön liittyvät haasteet ja osaamisvajeet ovat korostuneet useissa johtamista koskevissa tutkimuksissa. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä käydyissä keskusteluissa, yrityskäynneillä sekä työpajoissa sidosryhmien edustajat ovat korostaneet etenkin monipuolisen johtamisosaamisen ja itsensä johtamisen merkitystä ja pitäneet tärkeänä, että ylempi korkeakoulututkinto kehittää myös näitä valmiuksia. Niiden lisäksi on korostettu sitä, että valmistuvilla tulisi olla entistä paremmat viestintä- ja neuvottelutaidot sekä kyky toimia joustavasti erilaisissa tilanteissa.

Teollisuuden verkostojohtamisen koulutuksen asiakasryhmänä on Pohjois-Suomen ja koko valtakunnan kannalta jalostus- ja vientiarvoltaan merkittävä teollisten yritysten keskittymä, johon kuuluvat yritykset edustavat niin prosessiteollisuutta kuin teollisuutta palvelevia yrityksiäkin. Alueen teolliset ja niitä tukevat organisaatiot ovat kansainvälisiä toimijoita, joiden kehittämisessä tarvitaan verkostoitumis-, johtamis- ja kehittämisosaamista.

Lapin amk:n opetussuunnitelmatyötä johdetaan Lapin amk:n strategian mukaisesti työelämälähtöisesti ja –läheisesti. Lapin amk:n strategia vaikuttaa myös opetussuunnitelmien rakenteen, sisällön ja pedagogiikan kehittymiseen.

TUTKINNON RAKENNE

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus tekniikan ja liikenteen alalla on 60 opintopistettä ja sen voi suorittaa päätoimisesti yhdessä vuodessa tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan pidemmässä ajassa päätoimen ohessa.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;

2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;

3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;

4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulu­tutkintoon johtaviin opintoihin on perustutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin tulee sisältyä

1) syventäviä ammattiopintoja 25 op,

2) vapaasti valittavia opintoja 5 op ja

3) opinnäytetyö 30 op.

Opintojen kuormittavuus

Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.

AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN

Opetussuunnitelmissa on tehty opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi ja kuvattu opiskelijoiden ammatillinen kasvu kehittämisasiantuntijaksi.

  1. Vuositeema: Kehittämisasiantuntija. Ensimmäisen opintovuoden aikana opiskelija syventää ja laajentaa osaamistaan teollisuuden ekosysteemien johtamisen alalla ja kehittyy ”kehittämisasiantuntijaksi”.

Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen.

Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille YAMK-koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin ja koulutuskohtaisiin kompetensseihin

Tekniikan ja liikenteen alan Teollisuuden verkostojohtamisen koulutuksen koulutuskohtaiset kompetenssit on esitetty seuraavassa taulukossa.

Taulukko 1. Koulutuskohtaiset kompetenssit

Koulutuskohtaiset kompetenssit

Osaamisalueen kuvaus, ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Verkostoitumisosaaminen

  • osaa arvioida, johtaa ja edistää verkostomaista toimintaa työyhteisössään
  • osaa tukea verkostomaisen toiminnan edellyttämän osaamisen kehittämistä teollisissa ympäristöissä
  • kykenee toimimaan ja kommunikoimaan erilaisissa työyhteisöään tukevissa verkostoissa
  • kykenee kehittämään kiertotalouden tarjo-amia liiketoimintamahdollisuuksia
  • osaa ennakoida teollisten toimintaympäristöjen muutoksia ja niiden vaikutuksia

Resurssien johtamisosaaminen

  • osaa arvioida, johtaa ja kehittää teollisessa toiminnassa tarvittavia aineellisia ja aineettomia resursseja
  • osaa edistää ekologista ajattelua ja johtamista sekä resurssien taloudellista käyttöä
  • kykenee päättämään resurssien ekotehokkaasta käytöstä
  • osaa arvioida, johtaa ja edistää organisaation yrittäjämäistä toimintaa teollisessa liiketoiminnassa

Lapin AMKin opetussuunnitelmiin sisältyy osaamistavoitteina Lapin AMKin strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Lapin amk:n strategian painopistealueet sisältyvät yhteen kaikille YAMK-opiskelijoille tarjottavaan opintojaksoon ”Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö”. Tämän lisäksi painopistealueet sisältyvät juonteina eri kompetensseihin seuraavasti:

Oppimisen taidot: Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys; etäisyyksien hallinta

Eettinen osaaminen: Turvallisuusosaaminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys

Työyhteisöosaaminen: Etäisyyksien hallinta; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys

Innovaatio-osaaminen: Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys

Kansainvälisyys: Arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys

Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa sekä kieliopintoina. Koulutuksessa tarjotaan 10 op opintoja englannin kielellä. Englanninkielistä opetusta toteuttavat myös kansainvälisessä asiantuntijavaihdossa Lapin AMKissa olevat yhteistyökumppaneiden opettajat. Lisäksi opiskelija osallistua kansainväliseen vaihtoon ja myös erilaisiin kotikansainvälistämistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainvälisten opiskelijoiden tutorointiin.

OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI

Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu – ja päätöksentekotaitoja vahvistavien oppimis- ja kehittämisprojektien avulla.

Osaamis- ja ongelmaperustainen oppimisnäkemys tarkoittaa niitä asioita, joilla oppimista jäsennetään ja organisoidaan (esimerkiksi tutkiva oppiminen, ongelmaperustainen sykli/vaihemalli, ongelmaperustainen projektioppiminen tai niiden yhdistelmä). Kaikissa oppimisen organisoinnin tavoissa lähtökohtana ovat työelämän ongelmat ja työelämäläheinen toteutus.

Arviointi on välttämätöntä huomioida jo opetussuunnitelman suunnitteluvaiheessa. Opiskelun eri vaiheissa tapahtuvan arvioinnin tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arvioinnin suunnittelua on hyvä toteuttaa kolmikantaperiaatteella (opiskelija, työelämänedustaja/ohjaaja, opettaja).

Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle (HOPS), jonka laatimiseen opiskelija saa ohjausta ryhmänsä opettajatuutorilta.

Hankittu osaaminen ja hyväksilukeminen

Tutkintoa suorittaessa opiskelijalla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantyyppisillä opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.

Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arviointiperusteiden, menetelmien ja kriteerien lähtökohtana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).

Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta opintojen kuluessa ja/tai valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä.

Laadunvarmistus

Lain ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä kuuluu Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston (KARHI) auditoitavaksi.

Lapin amk:n laatujärjestelmä on kuvattu laatuohjelmassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan ohjelmassa kuvattujen periaatteiden, prosessien ja menettelytapojen mukaisesti.

Yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät. Teollisuuden verkostojohtamisen koulutusta kehitetään Lapin ammattikorkeakoulun laatuohjelman periaatteiden mukaisesti.

 Palaa