|
||||||||
|
Opetussuunnitelmat: Lapin ammattikorkeakoulu 2019-2020Ylempi AMK-tutkintokoulutus Valitse ryhmä: Kauppa, hallinto ja oikeustieteet R31YL19S (Julkaistu) SUORITETTAVA TUTKINTOTradenomi (ylempi AMK) 90 op Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus on suunniteltu yritysten ja organisaatioiden asiantuntijoiden ja esimiesten osaamisen kohottamiseen ja vastaamaantyöelämän muuttuviin tarpeisiin. Koulutus profiloituu ennakoivaan muutosjohtamiseen liiketoiminnan eri osa-alueilla kokonaisvaltaisen ja yrittäjämäisen toiminnan kehittämisen näkökulmasta. Lapin ammattikorkeakoulun Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus painottuu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tradenomien ja/tai muiden vastaavan korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden suunnittelu- ja johtamisvalmiuksien ja työelämän kehittämisen parantamiseen. Opinnoissa huomioidaan Lapin ammattikorkeakoulun strategiset painotukset poikkialaiseen yhteistyöhön eri alojen (tekniikka, matkailu, hyvinvointi, kauppa ja kulttuuri) välillä ja Lapin maakunnan erityisolosuhteisiin mm. pohjoisiin oloihin ja kylmään ilmanalaan. Lisäksi opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Tutkinto on luonteeltaan ja toteutustavoiltaan monimuototutkinto, jonka keskeisen osan muodostaa ammatillinen opinnäytetyö, kehittämistehtävä. Se perustuu työelämään liittyvän kehittämisidean analysoinnille, suunnittelulle ja toteutukselle. Opinnäytetyö toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettavan Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutuksen tavoitteena on tukea Pohjois-Suomelle ja erityisesti Lapille tärkeiden liiketoiminnallisten ja muiden organisaatioiden kehittymistä, osaamisen kasvua ja alueen yritysten kasvuedellytyksiä. Koulutuksen tuottama liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää ja kehittää opiskelijoiden erityisasiantuntemusta ja laajentaa perustutkinnon tuottamaa ja työelämässä karttunutta ammatillista osaamista. Tutkinto mahdollistaa alueella työssä olevien tradenomien jatkokouluttautumisen työn ohessa. Koulutuksen painopistealue – liiketoiminnan ennakoiva muutosjohtaminen – nousee esille erityisesti alueellisia kehitysnäkymiä kartoittavissa selvityksissä. Pohjoisen alueen elinkeinoelämän kasvu ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttävät alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Liiketoimintaa tukevien palvelujen tarve on lisääntynyt ja työ muuttunut laajaa osaamista edellyttäviin asiantuntijatehtäviin. Ennakointi, muutoksen hallinta ja kehittämistehtävien lisääntyminen ovat tuoneet esille tarpeen yhdistää liiketoiminnallista asiantuntijuutta ja muutoksen johtamistaitoja aiempaa tehokkaammin. Tämä tarve on noussut esille myös työelämän edustajien kanssa pidetyissä koulutuksen sisällön suunnitteluun liittyneissä työpajoissa ja avainhenkilöiden haastatteluissa. Keskeisiä koulutuksen ulkoisia asiakasryhmiä ovat Pohjois-Suomen eri toimialoja edustavat yritykset ja julkishallinnon organisaatiot. Näiden lisäksi alueella toimii muita yhteisöjä ja organisaatioita, joiden toiminta muuttuvassa ympäristössä vaatii tradenomeilta uusia työelämän kehittämisen taitoja. Näiden taitojen oppimiseksi Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus tarjoaa tradenomeille liiketoiminnan muutos- ja johtamisosaamisen kehittämisen lisäksi koulutusta työelämän tutkimukselliseen kehittämistoimintaan, joka toteutetaan opiskelijan henkilökohtaisen kehittämistehtävän kautta. TUTKINNON RAKENNEYlemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla on 90 opintopistettä ja sen voi suorittaa päätoimisesti 1,5 vuodessa tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan pidemmässä ajassa päätoimen ohessa. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014.) Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä; 2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä; 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin on perustutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin tulee sisältyä 1) syventäviä ammattiopintoja (50 op), 2) vapaasti valittavia opintoja (10 op) ja 3) opinnäytetyö (30 op). Opintojen kuormittavuus Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana. AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINENOpetussuunnitelmissa on tehty opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi ja kuvattu opiskelijoiden ammatillinen kasvu kehittämisasiantuntijaksi. Tutkinnon vuositeema: Kehittämisasiantuntija. Opintojen aikana opiskelija syventää ja laajentaa osaamistaan yrittäjyyden ja liiketoiminnan alalla ja kehittyy ”kehittämisasiantuntijaksi”. Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille YAMK-koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin ja koulutuskohtaisiin kompetensseihin Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutuksen koulutuskohtaiset kompetenssit on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2. Koulutuskohtaiset kompetenssit
Lapin AMKin opetussuunnitelmiin sisältyy osaamistavoitteina Lapin AMKin strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Lapin amk:n strategian painopistealueet sisältyvät yhteen kaikille YAMK-opiskelijoille tarjottavaan opintojaksoon ”Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö”. Tämän lisäksi painopistealueet sisältyvät juonteina eri kompetensseihin seuraavasti: Oppimisen taidot: Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys; etäisyyksien hallinta Eettinen osaaminen: Turvallisuusosaaminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys Työyhteisöosaaminen: Etäisyyksien hallinta; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys Innovaatio-osaaminen: Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys Kansainvälisyys: Arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa sekä kieliopintoina. Koulutuksessa voi valita vähintään 5 op opintoja englannin kielellä. Englanninkielistä opetusta toteuttavat myös kansainvälisessä asiantuntijavaihdossa Lapin AMKissa olevat yhteistyökumppaneiden opettajat. Lisäksi opiskelija voi osallistua kansainväliseen vaihtoon ja myös erilaisiin kotikansainvälistämistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainvälisten opiskelijoiden tutorointiin. OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTILapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu – ja päätöksentekotaitoja vahvistavien oppimis- ja kehittämisprojektien avulla. Osaamis- ja ongelmaperustainen oppimisnäkemys tarkoittaa niitä asioita, joilla oppimista jäsennetään ja organisoidaan (esimerkiksi tutkiva oppiminen, ongelmaperustainen sykli/vaihemalli, ongelmaperustainen projektioppiminen tai niiden yhdistelmä). Kaikissa oppimisen organisoinnin tavoissa lähtökohtana ovat työelämän ongelmat ja työelämäläheinen toteutus. Arviointi on välttämätöntä huomioida jo opetussuunnitelman suunnitteluvaiheessa. Opiskelun eri vaiheissa tapahtuvan arvioinnin tulee muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arvioinnin suunnittelua on hyvä toteuttaa kolmikantaperiaatteella (opiskelija, työelämänedustaja/ohjaaja, opettaja). Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle (HOPS), jonka laatimiseen opiskelija saa ohjausta ryhmänsä opettajatuutorilta. Hankittu osaaminen ja hyväksilukeminen Tutkintoa suorittaessa opiskelijalla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantyyppisillä opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku. Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arviointiperusteiden, menetelmien ja kriteerien lähtökohtana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0). Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta opintojen kuluessa ja/tai valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä. Laadunvarmistus Lain ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin amk:n laatujärjestelmä on kuvattu laatuohjelmassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan ohjelmassa kuvattujen periaatteiden, prosessien ja menettelytapojen mukaisesti. Yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusta kehitetään Lapin ammattikorkeakoulun laatuohjelman periaatteiden mukaisesti. |