SoleOPS 3.13.0, ©2005-2018Solenovo Oy

Opetussuunnitelmat: Lapin ammattikorkeakoulu 2019-2020

 Palaa

Ylempi AMK-tutkintokoulutus

Valitse ryhmä:

R72Y19S

Terveys- ja hyvinvointialat

R72Y19S (Julkaistu)

Ryhmän opetussuunnitelma

Opetussuunnitelmamatriisi

SUORITETTAVA TUTKINTO

HYVINVOINTIOSAAMISEN JOHTAMISEN KOULUTUS 90 op, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Suoritettavat tutkinnot:

  • Fysioterapeutti (ylempi AMK)
  • Geronomi (ylempi AMK)
  • Liikunnanohjaaja (ylempi AMK)
  • Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
  • Terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Lapin ammattikorkeakoulun Hyvinvointiosaamisen johtamisen koulutus on suunniteltu sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työskentelevien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden osaamisen syventämiseen ja vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. Hyvinvointiosaamisen johtamisen koulutus profiloituu esimiestyön asiantuntijuuteen, johtamiseen ja työelämän tutkimukselliseen kehittämiseen. Hyvinvointiosaamisen johtamisen koulutuksen tutkinnot perustuvat työelämän uudistamiseen ja osaamisen ennakointiin sekä vahvaan työ- ja elinkeinoelämäyhteistyöhön.

Hyvinvointipalveluiden toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja määrittää aloilla toimivien henkilöiden osaamis- ja ammattitaitovaatimuksia. Toimintaympäristön muutoksiin vaikuttavat Suomen terveys- ja hyvinvointipoliittiset linjaukset ja taloudelliset reunaehdot, kansainvälistyminen, ihmisten eliniän pidentyminen ja terveiden elinvuosien jatkuminen. Esimiesten osaamistarpeet kohdistuvat muutoksen johtamiseen, palveluiden uudistamiseen, työelämän toimintaprosessisen kehittämiseen monialaisissa verkostoissa ja henkilöstön johtamiseen.

Opinnoissa huomioidaan Lapin ammattikorkeakoulun strategiset painotukset poikkialaiseen yhteistyöhön eri alojen (tekniikka, matkailu, hyvinvointi, kauppa ja kulttuuri) välillä ja Lapin maakunnan erityisolosuhteisiin muun muassa pohjoisiin oloihin ja kylmään ilmanalaan. Lisäksi opinnot antavat valmiuksia oman alan tutkitun tiedon hankkimiseen, käsittelyyn ja soveltamiseen koulutettavan omassa työssä ja sen kehittämisessä. Tutkinto on luonteeltaan ja toteutustavoiltaan monimuototutkinto, jonka keskeisen osan muodostaa ammatillinen opinnäytetyö, kehittämistehtävä. Se perustuu työelämää uudistavan kehittämisidean analysoinnille, suunnittelulle ja toteutukselle. Opinnäytetyö toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tai vaihtoehtoisesti Lapin ammattikorkeakoulun TKI-hankkeessa.

Lapin ammattikorkeakoulussa toteutettavan Hyvinvointiosaamisen johtaminen koulutuksen tavoitteena on tukea Pohjois-Suomelle ja erityisesti Lapille tärkeiden sosiaali- ja terveysalan sekä liikunta-alan kehittymistä ja osaamisen kasvua alan julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Koulutuksen tuottama ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää ja kehittää opiskelijoiden erityisasiantuntemusta ja laajentaa perustutkinnon tuottamaa ja työelämässä karttunutta ammatillista osaamista. Tutkinto mahdollistaa alueella työssä olevien fysioterapeuttien, geronomien, liikunnanohjaajien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien jatkokouluttautumisen työuran ohessa.

Koulutuksen painopistealue – Hyvinvointiosaamisen johtaminen - vastaa pohjoisen toimintaympäristön alueellisiin, ajankohtaisiin ja tuleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Haasteita ovat pitkien etäisyyksien hallinta, kunta- ja palvelurakenteiden murros, työvoiman riittävä saanti, työnjako- ja toimintamallien uudistaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistaminen toimintatavoissa sekä alan teknologian tehokas hyödyntäminen. Mahdollisuudet nousevat innovatiivisuudesta palveluliiketoimintaan ja yrittäjyyteen. Julkinen sektori, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat toimivat yhä enemmän toisiaan täydentävissä verkostoissa. Keskiössä on asiakaslähtöinen ja turvallinen elinympäristö sekä eri hallinnonalojen ja toimijoiden arktinen yhteistyö yli pohjoisten rajojen.

Hyvinvointiosaamisen johtaminen koulutus perustuu näyttöön perustuvaan tietoon terveys- ja hyvinvointalojen esimiestyöstä, johtamisesta ja kehittämisestä. Koulutuksesta valmistuneella on asiantuntijaosaamista esimiestyöhön, monialaisten palveluiden johtamiseen, kehittämiseen ja uudistamiseen. Opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan toimia vaativissa esimies- ja kehittämistehtävissä sekä julkisella sektorilla että järjestö- ja yksityissektorilla. Valmiudet hyvinvointialojen yrittäjyyteen paranevat. Koulutus antaa valmiuksia työelämän tutkimukselliseen kehittämiseen.

TUTKINNON RAKENNE

Hyvinvointiosaamisen johtamisen koulutuksessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 90 op ja sen voi suorittaa päätoimisesti 1,5 vuodessa tai henkilökohtaisen

opiskelusuunnitelman mukaan pidemmässä ajassa päätoimen ohessa (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014).

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;

2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;

3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;

4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin on perustutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon lisäksi kolmen vuoden työkokemus.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin tulee sisältyä

1) syventäviä ammattiopintoja (55 op),

2) vapaasti valittavia opintoja (5 op) ja 3) opinnäytetyö (30 op).

Opintojen kuormittavuus

Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS- opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS-järjestelmän) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.

AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN

Opetussuunnitelmissa on tehty opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi ja kuvattu opiskelijoiden ammatillinen kasvu kehittämisasiantuntijaksi.

1.-2. Vuositeema: Kehittämisasiantuntija. Ensimmäisen ja toisen opintovuoden aikana opiskelija syventää ja laajentaa osaamistaan työelämän kehittämisen ja esimiestyön alalla ja kehittyy kehittämisasiantuntijaksi.

  1. Lukukausiteema: Esimiestyön asiantuntijuus

    Ensimmäisen lukukauden aikana opiskelija reflektoi esimiestyön asiantuntijuuttaan. Opiskelija osaa soveltaa monialaista ja näyttöön perustuvaa tietoa muuttuvassa toimintaympäristössä. Lukukauden päätteeksi hänellä on valmiuksia toimia työelämälähtöisesti ja monialaisesti esimiestyön ja työelämän kehittämisessä.

  2. Lukukausiteema: Johtamisen asiantuntijuus

    Toisen lukukauden aikana opiskelija analysoi johtamisosaamisensa kehittymistä kriittisesti. Opiskelija osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja toimintatapoja suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, sen laatua ja johtamista. Lukukauden päätteeksi hänellä on valmiuksia toimia asiantuntija- ja esimiestehtävissä johtamisen arvoperustan mukaisesti.

  3. Lukukausiteema: Työelämän kehittäminen

    Kolmannen lukukauden aikana opiskelija kehittää moniammatillisissa ryhmissä esimiestyötä ja johtamista. Kolmennen lukukauden jälkeen ja päättäessään opintonsa opiskelija on syventänyt taitotietoaan opinnäytetyössään jollakin työelämän kehittämisen ja johtamisen erityisalueella. Hän ottaa vastuun oman ammattialansa työelämän ja esimiestyön kehittämisestä ja arvioinnista. Hänellä on kykyä johtaa ja luoda uutta strategista lähestymistapaa työelämän kehittämiseen ja esimiestyöhön.

    Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen.

Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille YAMK-koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin ja koulutuskohtaisiin kompetensseihin. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yhteiset kompetenssit ovat määritelty kaikissa koulutusohjelmissa EQF:n ja NQF:n tasolle 7.

Hyvinvointiosaamisen johtaminen koulutuskohtaiset kompetenssit:

KompetenssiOsaamisen kuvaus

Esimiestyönosaaminen

  • arvioi ja kehittää yhteisönsä tai alueensa työelämää ja esimiestyötä yhteistyöverkostoissa näyttöön perustuen ja monialaisesti
  • soveltaa esimiestyön toimintamalleja ja -menetelmiä
  • ennakoi ja uudistaa työelämää ja esimiestyötä
  • kehittää henkilöstön johtamista eettisesti, vastuullisesti, tavoitteellisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen yhteistoiminnassa henkilöstön ja asiakasryhmien kanssa

Johtamisosaaminen

  • kehittää ja johtaa palvelukokonaisuuksia, niiden laatua, vaikuttavuutta ja taloutta sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden mukaisesti monikulttuurisessa toimintaympäristössä
  • hallitsee muutosjohtamisen työyhteisön ja organisaation kehittämisessä
  • kehittää ja uudistaa verkostoja ja kumppanuuksia monialaisesti

Työelämän tutkimuksellinen kehittämisosaaminen

  • käyttää näyttöön perustuvaa tietoa, arvioi kriittisesti kokonaisuuksia ja luo uutta käytäntöä kehittävää tietoa
  • suunnittelee, toteuttaa ja arvioi kriittisesti alansa tutkimuksellisia kehittämishankkeita ja projekteja
  • hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä
  • luo uutta työelämän käytäntöä ja esimiestyötä kehittävää tietoa

Lapin AMKin opetussuunnitelmiin sisältyy osaamistavoitteina Lapin AMKin strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Lapin AMKin strategian painopistealueet sisältyvät yhteen kaikille YAMKopiskelijoille tarjottavaan opintojaksoon ”Muuttuva pohjoinen toimintaympäristö”. Tämän lisäksi painopistealueet sisältyvät juonteina eri kompetensseihin seuraavasti:

Oppimisen taidot: Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys; etäisyyksien hallinta

Eettinen osaaminen: Turvallisuusosaaminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys

Työyhteisöosaaminen: Etäisyyksien hallinta; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys

Innovaatio-osaaminen: Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys

Kansainvälisyys: Arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen; Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys

Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa. Koulutuksessa toteutetaan 5 op vapaasti valittavia opintoja englannin kielellä. Englanninkielistä opetusta toteuttavat myös kansainvälisessä asiantuntijavaihdossa Lapin AMKissa olevat yhteistyökumppaneiden opettajat. Lisäksi YAMK -opiskelija voi osallistua kansainväliseen vaihtoon ja myös erilaisiin kotikansainvälistämistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainvälisten opiskelijoiden tutorointiin.

OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI

Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisen kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu – ja päätöksentekotaitoja vahvistavien oppimis- ja kehittämisprojektien avulla.

Osaamis- ja ongelmaperustainen oppimisnäkemys tarkoittaa niitä asioita, joilla oppimista jäsennetään ja organisoidaan (esimerkiksi ongelmaperustainen sykli/vaihemalli, ongelmaperustainen projektioppiminen tai niiden yhdistelmä). Kaikissa oppimisen organisoinnin tavoissa lähtökohtana ovat työelämän ongelmat ja työelämäläheinen toteutus.

Oppimisympäristöt

Hyvinvointiosaamisen johtaminen koulutuksessa oppiminen toteutuu monipuolisissa ja vaihtelevissa ympäristöissä. Oppimisympäristö on osin virtuaalinen, jolloin oppimisen välineinä käytetään muun muassa Moodle-oppimisalustaa, Adobe Connect (AC)-ohjelmaa, G Suite -pilvipalvelua, sähköpostia, Skype-yhteyttä, videoneuvottelua ja videointia sekä muita interaktiivisia sosiaalisen median oppimisympäristöjä.

Työelämä on keskeinen oppimisympäristö. Oppimisen lähtökohtana ovat aidot työelämän ilmiöt ja ongelmat, ja oppiminen tapahtuu koulutuksen ja työelämän rajapinnassa erilaista tietoa hyödyntäen.

Opintoihin liittyvä opinnäytetyö (30 op) tehdään työelämää uudistavana kehittämistehtävänä oman työpaikan, Lapin ammattikorkeakoulun hankkeen tai muun organisaation työelämälähtöisenä toimeksiantona. Opinnäytetyö on koko koulutuksen kestävä prosessi, jonka aikana opiskelija verkostoituu ja kehittää asiantuntijuutta muiden opiskelijoiden ja työelämän asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea työelämää ja aluekehitystä tuottamalla tietoasekä kehittämällä ratkaisu- ja toimintamalleja työelämän ja henkilökohtaisen osaamisentarpeisiin. Olennaista on opinnäytetyön hyödynnettävyys työelämässä.

Ylemmän ammattikorkeakoulun muina oppimisympäristöinä toimivat kansalliset ja kansainväliset, erityisesti pohjoisen alueen tutkimus- ja kehittämishankkeet, moniammatilliset asiantuntijayhteisöt sekä ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan käyttö.

Opintojen kuormittavuus

Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen ECTS (European Credit Transfer and Accumulation System) - järjestelmän perusteet. Kokopäiväisen opiskelijan lukuvuoden kokonaiskuormitus on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Hyvinvointiosaamisen johtamisen koulutuksen opintojaksot on jaettu kolmelle lukukaudelle siten, että opinnot on mahdollista suorittaa 1,5 vuoden aikana.Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntiaopiskelijan työtä. Tämä voi koostua lähiopetuksesta, virtuaaliopetuksesta, ryhmätöistä, itsenäisestä opiskelusta (esim. tiedonhaku, kirjallisuuden luku, esseen kirjoittaminen) jne. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin.

Arviointi

Arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin näkökulmasta. Opiskelun eri vaiheissa tapahtuva arviointi muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee koulutuksen tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista. Arviointia toteutetaan kolmikantaperiaatteella (opiskelija, työelämänedustaja/ohjaaja, opettaja).

Oppimista ja osaamista tuottavan arvioinnin perustana on prosessiarviointi, joka ohjaa sekä itse- ja vertaisarviointiin että osaamistavoitteisiin liittyvään tuotosarviointiin. Opiskelijan itsearvioinnissa korostuu reflektointi ja palaute. Prosessin jälkeen opiskelijalla tulee olla osaamista, joka näkyy tuotosarvioinnissa. Tuotosarvioinnissa osaamisen kriteereinä toimivat kompetenssit. Jokaisella opintojaksolla pyritään tietoisesti kehittämään määriteltyjä kompetensseja. Arviointi kohdistuu kompetensseissa kuvattuihin osaamistavoitteisiin ja niistä johdettuihin arviointikriteereihin, jotka tarkennetaan opintojaksojen toteutussuunnitelmissa. Kompetenssissa tavoiteltavaa osaamista hankitaan useilla opintojaksoilla, mutta jokaisessa opintojaksossa painottuvat määritellyt kompetenssit.

Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle (HOPS), jonka laatimiseen opiskelija saa ohjausta ryhmänsä opettajatuutorilta.

Hankittu osaaminen ja hyväksilukeminen

Tutkintoa suorittaessa opiskelijalla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantyyppisillä opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun

päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.

Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arviointiperusteiden, menetelmien ja kriteerien lähtökohtana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).

Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta opintojen kuluessa ja/tai valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä.

Laadunvarmistus

Lapin ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin AMKin laatujärjestelmä on kuvattu laatuohjelmassa. Koulutuksen laadunhallinta toteutetaan ohjelmassa kuvattujen periaatteiden, prosessien ja menettelytapojen mukaisesti.

Yhtenäinen laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa koulutuksen ja tutkintojen laatuun liittyvää tietoa, josta hyötyvät opiskelijat, henkilöstö, työnantajat ja muut sidosryhmät. Terveyden edistämisen koulutusta kehitetään Lapin ammattikorkeakoulun laatuohjelman periaatteiden mukaisesti.

 Palaa