SoleOPS 3.13.0, ©2005-2018Solenovo Oy

Opetussuunnitelmat: Lapin ammattikorkeakoulu 2019-2020

 Palaa Vaihda esityskieleksi englanti

AMK-tutkintokoulutus

Valitse ryhmä:

Päiväkoulutus

T26K19S

Taiteet ja kulttuurialat

T26K19S (Julkaistu)

Ryhmän opetussuunnitelma

Opetussuunnitelmamatriisi

SUORITETTAVA TUTKINTO

Kuvataiteilija (AMK) 240 op

Kuvataiteen koulutusohjelmassa opiskellaan kuvataiteilijaksi (AMK).

Kuvataiteilijana osaat suunnitella ja toteuttaa digitaalisen kuvan projektin ja toimia digitaalisen kuvan taiteellisena asiantuntijana monialaisissa projekteissa.

Tehtävänäsi on tehdä kuvia ja saattaa ne julkisesti näkyväksi digitaalisessa ja analogisessa muodossa. Koulutuksen painopiste on digitaalisten työkalujen ja ympäristöjen hyödyntämisessä ja soveltamisessa.

Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuneen kuvataitelijan osaamiskärki muodostuu neljästä osa-alueesta

  • kuvallinen osaaminen
  • digitaalisen kuvan osaaminen
  • plastisuuden ja tilan osaaminen
  • ajan ja interaktiivisuuden hallinta

Tämän lisäksi osaat toimia yrittäjämäisesti sekä hallitset kuvataidealan tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä toimia arktisessa ympäristössä.

TUTKINNON YLEISKUVAUS JA TAVOITTEET

Kuvataiteilijana havainnoit ympäristöäsi ja saatat sen näkyväksi. Vahvuutesi on havainto, läsnäolo ja ympäröivän yhteiskunnan reflektointi. Kuvataiteilijana ymmärrät, että digitaalisen maailman yhteisöt ovat kansainvälisiä ja laajoja. Näissä yhteisöissä ansaintalogiikka ja yhteistyö, jakamistalous, suositustalous ja liiketoiminta ovat edelläkävijöitä konkreettisen maailman toimille.

Digitaaliset maalauksesi ja piirroksesi, valokuvasi ja 3D- teoksesi tehdään tarvittaessa myös analogisiksi, jotta niiden kaupallinen hyödyntäminen olisi monipuolisempaa ja laajempaa. Videot ja animaatiot jaetaan vain digitaalisessa maailmassa.


Aluevaikuttavuus syntyy, kun kuvataiteilijana tuotat teoksia Lapin visuaalisia elementtejä hyödyntäen, jaat ne globaaleissa digitaalisissa yhteisöissä. Kuvataiteilijana tunnet arktisen ympäristön, luonnon- ja luonnonolot ja niiden ehdoilla toimimisen. Osaat käyttää luonnonvaroja älykkäästi hyväksesi työstämällä ympäristöstäsi visuaalisia sisältöjä ja visuaalisuutta osaksi ympäristöäsi. Pystyt toimimaan asiantuntijana muualta tulleille arktisen luonnon hyödyntäjille omalla osaamiskentälläsi. Sinulle rakentuu yhteistyöverkosto naapurimaihin, mutta hallitset myös globaalit etäisyydet digitaalisen osaamisesi kautta.

Osaat toimia monialaisissa yhteisöissä alueellisella ja globaalilla tasolla. Kuvataiteilijana osaat toimia digitaalisessa maailmassa turvallisesti ja yrittäjämäisesti sekä löydät yleisösi, kanavasi ja elantosi. Digitalisoituneessa maailmassa yhteistyökumppaneinasi voi olla myös keinoälyyn ja robotiikkaan perustuvat kontaktit.

TUTKINNON RAKENNE

Opetussuunnitelmat rakentuvat opintojaksoista ja teemoista. Opintojaksojen osaamistavoitteet ja teemojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuosi- ja lukukausiteemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

1.Perus- ja ammattiopinnot 180 op
2.Vapaasti valittavat opinnot 10 op
3.Ammattitaitoa edistävä harjoittelu 30 op
4.Opinnäytetyö 20 op, sisältää kehittämistoiminnan menetelmä opinnot


Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii kuvataiteen alueen yleiset teoreettiset perusteet sekä hallitsee ammattikorkeakoulu asetuksessa 1129/2014 7 § vaadittavan kielitaidon.


Ammattiopintojen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy alan keskeiseen ammatilliseen tehtäväalueeseen sekä niiden tieteellisiin ja taiteellisiin perusteisiin siten, että hän valmistuttuaan kykenee työskentelemään itsenäisesti alansa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä ja yrittäjänä.

Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää ammatillista osaamista. Vapaasti valittavia opintoja voi toteutua hankkeissa ja innovaatiotoiminnassa. Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan sisällyttää muiden koulutuksien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia.

Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen taiteellisessa toiminnassa ja työelämässä.


Opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelija kehittää valmiuksiaan soveltaa tietojaan ja taitojaan taiteen kentässä. Opinnäytetyön toteutuksessa opiskelijalla on mahdollisuus monialaiseen ja koulutuksien väliseen yhteistyöhön.

AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN

Opetussuunnitelmissa on tehty opiskelijoiden oppimisprosessi näkyväksi ja kuvattu opiskelijoiden ammatillinen kasvu perehtyjästä kehittäjäksi vuositeemojen ja niistä johdettujen lukukausiteemojen avulla.

1.Vuositeema: Kuvataiteen perehtyjä

2.Vuositeema: Kuvataiteen harjaantuja

3.Vuositeema: Kuvataiteen soveltaja

4.Vuositeema: Kuvataiteen kehittäjä

1. Vuositeema: Kuvataiteen perehtyjä Ensimmäisen opintovuoden aikana perehdyt kuvataiteen traditioon ja nykytaiteen ilmiöihin käytännössä ja teoriassa. Kokeilet erilaisia tapoja tehdä kuvaa, hallitset perspektiivin, anatomian ja additiivisen ja substraktiivisen väriopin. Tutustut kuvataiteen kenttään vierailujen kautta ja osaat sijoittaa tekemisesi pohjoiseen toimintaympäristöön. Tunnet arktisen ympäristömme ja osaat toimia siinä sekä fyysisesti että digitaalisesti. Tunnet digitaalisen maailman, sen pelisäännöt, liiketoiminnan ja tuoteturvallisuuden. Lukuvuoden päättyessä sinulla on oppimiskokemuksia kuvataiteen perinteestä, nykytaiteesta, digitaalisesta kuvasta, sekä töidesi esille saattamisesta julkisesti. Näiden kautta sinulle syntyy valmiuksia rakentaa kuvataitelijan identiteetti osaamisalueiden näkökulmasta. Lisäksi osaat toimia taitelijaryhmän jäsenenä kansainvälisissä näyttelyprojekteissa.

2. Vuositeema: Kuvataiteen harjaantuja Toisen opintovuoden aikana harjaannut kuvanrakentamisen keinoissa. Laajennat osaamistasi konseptisuunnittelun avulla. Hahmotat ympäristöäsi avaruudellisesti.

Osaat suunnitella ja toteuttaa kolmiulotteisia malleja ja hahmoja sekä konkreettisina veistoksina että digitaalisesti. Osaat tarinallistamisen keinot, kuva-ja äänikerronnan. Osaat projektin hallinnan perusteet, suunnittelun, aikataulutuksen, roolituksen sekä hallinnoinnin. Tunnet immateriaaliset tekijän oikeudet (IPR) ja niiden hyödyntämisen digitaalisessa maailmassa. Tutustut tietoverkkojen mukanaan tuomiin ansaintamahdollisuuksiin.

Lukuvuoden päättyessä sinulla on oppimiskokemuksia laajentuvassa kuvataiteen kentässä ja osaat reflektoida osaamistasi kokemustesi avulla. Näiden kautta sinulle syntyy valmiuksia kuvataiteilijan ammatti-identiteetin kasvuun. Lisäksi osaat tuottaa digitaalisen globaalin näyttelyn ja brändätä itsesi kuvataitelijana.

3. Vuositeema: Kuvataiteen soveltaja Kolmannen opintovuoden aikana sovellat kuvataiteessa itsenäisesti kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisua. Tunnet IPR-oikeudet ja niiden hyödyntämisen digitaalisessa maailmassa. Hallitset yrittäjämäisen toiminnan globaalissa digitaalisessa ympäristössä.

Lukuvuoden päättyessä sinulla on oppimiskokemuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä luotettavasta tiedonhankinnasta. Lisäksi osaat tuotteistaa ja markkinoida osaamistasi ja projektejasi.

4. Vuositeema: Kuvataiteen kehittäjä (NQF 6) Neljännen opintovuoden aikana laajennat ja kehität osaamistasi kuvataiteen kentässä. Sinulla on kuvataidealan edellyttämiä johtamis- ja työelämätaitoja, kansainvälistymisosaamista sekä valmiuksia yrittäjyyteen ja muutoksenhallintaan. Opintojen päättyessä olet saavuttanut yleiset työelämän ja kuvataiteen koulutuksen vaatimukset (kompetenssit). Kuvataitelijana osaat suunnitella ja toteuttaa digitaalisen kuvan projektin ja osaat toimia taiteellisena asiantuntijana erilaisissa projekteissa ja tiimeissä. Osaat arvioida ammatillista osaamistasi kuvataiteilijan urakehityksen näkökulmasta.

Lapin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien perustana toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen.

Opetussuunnitelmien kompetenssit jakautuvat kaikille koulutuksille yhteisiin yleisiin työelämäkompetensseihin (1-4) sekä valtakunnallisesti yhtenäisiin koulutuskohtaisiin kompetensseihin (5-14). Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutuksille yleisiä työelämän osaamisalueita, mutta niiden erityispiirteet ja tärkeys vaihtelevat eri ammateissa ja työtehtävissä. Yhteiset kompetenssit luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yhteisten kompetenssien arviointi toteutuu koulutuskohtaisten kompetenssien arvioinnin yhteydessä.

Osaamisalueet/kompetenssit

  1. Oppimisen taidot
  2. Eettinen osaaminen ja vastuullisuus
  3. Työyhteisöosaaminen
  4. Innovaatio-osaaminen
  5. Kansainvälistymisosaaminen
  6. Arktinen osaaminen
  7. Kuvallinen osaaminen
  8. Digitaalisen kuvan osaaminen
  9. Plastisuuden ja tilan osaaminen
  10. Ajan ja interaktiivisuuden hallinta
  11. Yrittäjämäisen toiminnan osaaminen
  12. Kuvataiteen tutkimus- ja kehittämisosaaminen

Lapin AMKin opetussuunnitelmiin sisältyy läpileikkaavina osaamistavoitteina Lapin AMKin strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys.

Luonnon varojen älykään käytön edistäminen on kuvataiteilijan vahvuus. Arktisen kuvan projektilla luodaan pohjaa sille. Sen jälkeen luonnonvarojen älykäs käyttö on pohjana kaikelle taiteelliselle toiminnalle.

Etäisyyksien hallinta on toinen vahvuus. Kuvataiteen koulutuksen painopiste on digitaalisuudessa. Ammennamme ympäristöstämme, mutta toimimme globaaleissa digitaalisissa yhteisöissä.

Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys ovat yhtenä osaamisjuonteena koulutuksessa. Kuvataiteilija mielletään aina sisällöntuottajaksi ja pienyrittäjäksi, jonka työn luonne jo pitää sisällään yrittäjämäisen toiminnan. Koulutuksen tarjoamalla osaamisella on suora sovellettavuus myös työelämässä tai yrittäjän toimimiseen. Työntekijänäkin kuvataiteilija osaa ajatella taloudellisesta näkökulmasta toteutuksiaan.

Turvallisuusosaamiseen liittyvä näkökulma on pääosin tekijänoikeudet ja tietoturva. Arktisen työn projektissa opitaan toimimaan turvallisesti Lapin luonnonoloissa.

Arktisen yhteistyön ja pohjoisen rajaosaamiselle luodaan pohjaa arktisen kuvan projektissa ja perusopinnoissa. Monialainen syventävä projekti ja harjoittelu laajentavat osaamista. Lähtökohtaisesti kuvataitelijan toimintakenttä on globaali, tämä avaa yhteistyö mahdollisuuksia rajanaapureiden kanssa, etenkin Ruotsin ja Norjan oppilaitoksiin. Tätä kautta oppimisprojekteihin tuodaan pohjoisen ulottuvuuden näkökulmaa. Toimimme myös aktiivisesti arktisten korkeakoulujen temaattisessa verkostossa.

Kansainvälisyys toteutuu opetussuunnitelman läpäisevänä jatkumona vieraskielisen lähdemateriaalin hyödyntämisenä opetuksessa sekä kieliopintoina. Koulutuksessa toteutetaan 30 op opintoja englannin kielellä.

Englanninkielistä opetusta toteuttavat myös kansainvälisessä asiantuntijavaihdossa Lapin AMK:ssa olevat yhteistyökumppaneiden opettajat. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus kansainväliseen opiskelija vaihtoon tai harjoitteluun ulkomailla. He myös osallistuvat erilaisiin kotikansainvälistämistä tukeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin sekä kansainvälisten opiskelijoiden tutorointiin.

Suomenkieli ja viestintäosaaminen kehittyvät koko koulutuksen ajan ja sitä arvioidaan osana ammatillisia opintoja. Ruotsin kieliopinnot toteutetaan yhteen opintojaksoon integroituna kokonaisuutena.Englannin kieliopinnot on opetussuunnitelmassa integroitu kolmeen opintojaksoon englannin kielenopinnot arvioidaan 6. lukauden aikana (kompetenssimatriisi).

OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI

Oppimisnäkemys

Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemyksenä on osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Oppimisen tavoitteena on ammatillisen osaamisesi kehittyminen opiskelijakeskeisten ja aktivoivien oppimis- ja ohjausmenetelmien avulla. Ammatillinen osaaminen syvenee myös ongelmanratkaisu – ja päätöksentekotaitoja vahvistavien työelämäläheisten oppimis- ja kehittämisprojektien avulla. Oppiminen on yhteisöllistä, yhteistoiminnallista, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän aktiivista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteisen tiedon rakentamiseen. Opiskelija on aktiivinen ja vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja.

Koulutuksen viralliset tavoitteet toimivat opiskelijalle oppimista ohjaavina ja motivoivina suunnannäyttäjinä. Opetussuunnitelma toimii lähtökohtana henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle (HOPS), jonka laatimiseen saat ohjausta ryhmäsi opettajatuutorilta.

Oppiminen, tutkiminen ja kehittäminen tapahtuvat monipuolisissa oppimis- ja kehittämisympäristöissä, joita ovat mm. studiot, laboratoriot, virtuaaliympäristöt, kansainvälisten kumppaneiden tarjoamat ympäristöt, työelämä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet. Kuvataiteilijan oppimisympäristöinä ovat Smartset laboratorio sekä kuvataiteen omat oppimisympäristöt 3D kuvaan, 2D kuvatuotantoon ja kuvaukseen sekä kuvan tulostukseen.

Harjoittelu toteutuu työpaikoilla tai kv-ympäristöissa ja hankkeissa, puolet harjoittelusta (15 op) voi suorittaa omassa työssään työllistymisenä, esim. julkisena näyttelynä. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään joko osana oman taiteellisen profiilin kehittämistä tai hankkeistettuna. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita opintoja eri koulutusohjelmien opetustarjonnasta, joka mahdollistaa luonnollisella tavalla monialaisen yhteistyön.

Työn opinnollistaminen on vaihtoehtoinen tapa opiskella. Siinä tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä ja se palvelee työssä käyvän opiskelijan ammatillista kehittymistä ja tutkintoon valmistumista.

Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä on lähtökohtana yleiseurooppalaisen opintosuoritusten siirto- ja mitoitusjärjestelmän (ECTS) perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Yhden opintopisteen työmäärä on noin 27 tuntia. Opintopistettä vastaava työmäärä arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin. Opinnot suunnitellaan etenemään lukuvuosittain tasaisesti 40 viikon aikana.

Hankittu osaaminen ja hyväksilukeminen

Tutkintoa suorittaessasi sinulla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiasi opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla saman tyyppisillä opinnoilla. Saat ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksilukeminen. Hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta käytetään nimitystä HOT-menettely.

Arvionti ja palaute

Kehittävä arviointi huomioi sekä oppimisprosessin että osaamisen eli tuotoksen arvioinnin. Oppimisprosessin arvioinnissa opintojakson tasolla keskeisiä työvälineitä ovat itsearviointi ja palaute. Arvioinnin perustana ovat kyseisen opintojakson osaamistavoitteet, jotka johdetaan koulutuksen kompetensseista. Opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmissa oleviin opintojakson osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin, joiden avulla oppimistulokset voidaan tunnistaa. Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla kiitettävä (5), hyvä (3-4), tyydyttävä (1-2), hylätty (0) tai asteikolla hyväksytty (H) – hylätty (0).

Opiskelijoilta kerättävän palautteen avulla kehitetään koulutuksen laatua. Sinulla on vastuu antaa palautetta opintojaksojen toteutuksesta sekä koulutuksesta ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden vuosipalautteena sekä valmistumisvaiheessa tutkinnon haun yhteydessä.

Laadunhallinta

Ammattikorkeakoulu vastaa koulutuksen ja muun toiminnan laadusta ja jatkuvasta kehittämisestä sekä osallistuu määräajoin ulkopuoliseen laadunarviointiin. Lapin AMK ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditoima.

Lapin AMK:n laatujärjestelmä on kuvattu laatukäsikirjassa. Koulutusohjelman laadunhallinta toteutetaan Lapin AMK:n laatukäsikirjassa kuvattujen menettelyiden mukaisesti.

Jatko-opinnot

Opiskelija, joka on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen, voi hakea ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin.

 Palaa Vaihda esityskieleksi englanti