SoleOPS 3.13.0, ©2005-2018Solenovo Oy

Opetussuunnitelmat: Lapin ammattikorkeakoulu 2019-2020

 Palaa Vaihda esityskieleksi englanti

AMK-tutkintokoulutus

Valitse ryhmä:

Päiväkoulutus

R75L19S

Palvelualat

R75L19S (Julkaistu)

Ryhmän opetussuunnitelma

Opetussuunnitelmamatriisi

SUORITETTAVA TUTKINTO

Liikunnanohjaaja (AMK)

Lapin ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksesta valmistut osaajaksi ja kehittäjäksihyvinvointi- ja Liikunta-alan organisointi-, valmennus-, koulutus- ja esimiestehtäviin. Liikunnanohjaaja (AMK) -tutkinto (Bachelor of Sport Studies) on alempi korkeakoulututkinto, joka vastaa yliopiston kandidaatti-tutkintoa.

Jatko-opintokelpoisuuden Liikunnanohjaaja (YAMK) – tutkinnon suorittamiseen saat liikunnanohjaaja (AMK) tutkinnon suorittamisen ja kolmen vuoden työelämässä olon jälkeen. Opintoja voit jatkaa myös hakeutumalla yliopistojen maisterikoulutuksiin. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa.

Liikuntakulttuuri ja sen osa-alueet ovat selkeä osa suomalaista yhteiskuntaa. Tulevaisuuden liikuntakulttuurin työllistävyydessä on olennaista julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin liikuntapalvelut ja erilaiset yhdistelmät. Perinteiset sektorirajat ylitetään etsittäessä yhteistyössä parasta asiantuntemusta ja tehokkainta toteutustapaa. Taustalla on rakenteellinen muutos. Sen seurauksena tapahtuu useiden työsuhteiden esiintymistä, itsensä työllistämistä sekä verkostoitumista.

Liikunnanohjaaja (AMK) työtehtävät ovat hyvin moninaiset, käsittäen erilaisten väestö- ja ikäryhmien liikunnan ohjaustehtäviä sekä alan yhteiskunnallisia, hallinnollisia, työterveydellisiä, valmennuksellisia ja kaupallisia tehtäviä. Ammattikorkeakoulusta valmistuneita liikunnanohjaajia työskentelee mm. seuraavilla ammattinimikkeillä: liikunnanohjaaja, erityisliikunnanohjaaja, junioripäällikkö, liikuntasihteeri, seurakehittäjä, valmennuspäällikkö, päävalmentaja ja yrittäjä. Monipuolinen tutkinto varmistaa sen, että työllistymiskenttä on laaja ja monialainen.

Tulevaisuudessa Liikunta-alan ammateissa tulee korostumaan palvelu, mikä edellyttää vuorovaikutus- ja ryhmänhallintataitoja sekä palvelu-, myynti- ja markkinointitaitoja vaativaa henkistä pääomaa. Palveluajattelu ei sinällään ole liikuntakulttuurille vierasta.

Julkinen sektori

Liikunnanohjaajat ovat perinteisesti aivan viime vuosia lukuun ottamatta työllistyneet kunnallisessa liikuntatoimessa. Hakeutuminen oli itsestään selvää, koska silloiset Liikunta-alan kelpoisuusehdot edellyttivät vähintään liikunnanohjaajakoulutusta. Tänä päivänä kunnallisen liikuntatoimen virkaan tai yhdistelmävirkaan voidaan valita myös muun kuin Liikunta-alan koulutuksen saanut henkilö.

Suurissa kunnissa liikuntatoimen viran- tai toimenhaltijalta tarvitaan liikunnan sisällöllisen osaamisen lisäksi myös taloudellista ja lainsäädännöllistä osaamista. Toimenkuvassa korostuu järjestelijän ja koordinaattorin rooli. Pienissä kunnissa viranhaltija on usein mukana myös käytännön ohjaustyössä. Kunnallisen viran tai toimen haltijalta vaaditaan ulospäin suuntautuneisuutta, sanavalmiutta ja rohkeutta, avointa vuorovaikutusta ja kykyä tehdä johtopäätöksiä useista mielipiteistä, sekä laaja-alaista tietämystä ja johtajuuden tietotaito.

Yksityinen sektori

Yksityinen sektori tarjoaa tällä hetkellä liikunnanohjaajille työpaikkoja mm. kuntosaleilla, yritysliikunnassa sekä luonto- ja matkailuliikunnassa. Työpaikka- ja terveysliikunnassa on melkoinen kasvupotentiaali. Työpaikkaliikuntapalvelut toteutuvat paljolti oman työllistymisen kautta. Vakituisia työpaikkoja on vain suurimmissa yrityksissä. Osaamista tarvitaan tieteellisten terveysanalyysien ja terveyskuntotestien soveltamisessa. Keskeistä on tarjottavan palvelun tai tuotteen selkeä käytännön läheisyys.

Laadukas ja suunniteltu ohjelmallinen tarjonta on menestymisen edellytys luonto- ja matkailuliikunnassa. Toimivassa yhdistelmässä on sekä luontoa, liikuntaa että elämyksiä. Tarvittavat taidot ovat moninaisia: kyky liikkua turvallisesti luonnossa, luonnon ja maaston tarjoamien elämysmahdollisuuksien tuntemus, yrittäjyyden hallinta ja markkinointikyky, kielitaito sekä sosiaaliset vuorovaikutus- ja ryhmänhallintataidot.

Liikunnan kansalaisyhteiskunta / kolmas sektori

Liikunnan kansalaisyhteiskunnan keskeisimmän piirteen, vapaaehtoistyön luonne on muuttumassa. Enää ei haluta sitoutua raskaisiin ja muodollisiin järjestörakenteisiin. Sitoutumattomuus näkyy mm. siinä, että osallistumisen sijaan ollaan valmiita maksamaan sopivista palveluista. Jäsenyydestä ja jäsenvaikuttajasta on siirrytty asiakkuuteen ja jäsenasiakkuuteen. Jäsenasiakkuuden lisääntyessä toiminta ammattilaistuu, jotta taataan tarvittava palvelutaso ja asiakkaiden palveluilta odottama laatu.

Varsinkin keskusjärjestö- ja liittotasolla liikunnan järjestökenttä on sekä määrällisesti että laadullisesti ammattilaistunut. Seuratasolla kehitys ei ole ollut yhtä voimakasta. Toiminnassa näkyy yhä selvemmin asiakasohjautuvuus, strateginen suunnittelu, tuotteistaminen jne. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset ovat vaikuttaneet myös liikuntakulttuuriin. Kilpailu-urheilu ei enää ole johtavassa asemassa, vaikka onkin taloudellisesti merkittävä. Yhä tärkeämmiksi ovat nousseet kunto-, terveys- ja elämysliikunta sekä uudistuva nuorison liikuntakulttuuri.

Vapaaehtois- ja järjestötyön eli kolmannen sektorin sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintaperiaatteet sekoittuvat osin keskenään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että järjestöjen toimihenkilöiden tulee osata kommunikoida sekä julkisen sektorin viranomaisten, yksityisen sektorin yritysten edustajien että vapaa-ehtoisten seura-aktiivien kanssa. Ihmissuhdejohtamisen ja ihmisverkostojen hallinnan taidot ovat yhä keskeisempiä taitoja.

Järjestöjen elinkelpoisuuden säilyttämisessä sekä palveluiden laadun ylläpidossa vaaditaan laaja-alaista osaamista. Itse liikunnan ja tiettyjen liikuntamuotojen ja -lajien sisältöjen tuntemus ei enää riitä. Tarvitaan myös yhteiskunnalliseen kehittämiseen, johtamiseen, talouden pitoon ja markkinointiin, lainsäädäntöön sekä kansainväliseen kanssakäymiseen liittyviä taitoja. Tiukka sektorikohtainen reviiriajattelu on muuttunut julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin yhteistyömuodoiksi ja -taidoiksi.

Liikunta-alan yrittäjyys

Liikuntakulttuurissa on toiminut edellä kuvattu ja liikuntalaissakin ilmaistu työjakoperiaate; Kolmas sektori toteuttaa itse liikuntatoimintaa ja julkinen sektori luo sille edellytykset. Tämän lisäksi kasvava yksityinen sektori tuottaa erilaisia uusia liikunnallisia palveluja ja tuotteita sekä olosuhteita. Nämä kolme sektoria on nähty aiemmin erillisinä, mutta yhteiskunnan kehitys on johtanut siihen, että perinteinen työjako on hämärtynyt ja sektoreiden rajat ovat huokoistuneet. Yritystoiminnan alueelle on tullut yhdistyspohjaista toimintaa ja yritystoimintaa on syntynyt yhdistystoiminnan alueelle.

Liikunta-alan yrittäjyyden kehittämisstrategiassa 2020 tehdään voimakkaasti kasvava Liikunta-alan yrittäjyys näkyväksi toimialaksi. Siinä on liikunnan ja urheilun ytimen lisäksi piirteitä luovista toimialoista sekä hyvinvointialoista ja se elää markkinoiden tarpeesta sekä muuttuu jatkuvasti.

Alan yrittäjyys on monitahoista. Se ulottuu perinteisestä urheilun ytimestä, mm. kasvatuksesta, koulutuksesta, valmennuksesta ja liikuntapaikkarakentamisesta esimerkiksi urheilumarkkinointiin, matkailuun ja ohjelmapalveluihin, modernin teknologian hyödyntämiseen, liikuntavälineiden ja -varusteiden valmistukseen ja myyntiin sekä organisaatioiden konsultointiin ja yksilölliseen elämäntapavalmennukseen. Liikunta-ala nähdäänkin kasvavana liikunnan, urheilun ja terveyden edistämisen hyvinvointialana, joka tulee tarjoamaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin työmahdollisuuksia yrittäjähenkisille Liikunta-alan ammattilaisille.

TUTKINNON RAKENNE

1) perus- ja ammattiopinnot 125 op

2) vapaasti valittavat opinnot 10 op

3) ammattitaitoa edistävä harjoittelu 55op

4) opinnäytetyö 20 op

Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija alan tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle ammattikorkeakoululain 1129/2014 7 §:ssä vaadittava kielitaito.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija alan ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovelluksiin sekä niiden tieteellisiin ja taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään alan asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.

Vapaasti valittavien opintojen tavoitteena on syventää ja täydentää opiskelijan ammatillista osaamista. Niillä opiskelija voi myös täydentää ja tukea ammattikorkeakoulututkintoa sekä laajentaa sen sisältöä oman kiinnostuksensa ja yksilöllisen mieltymyksensä mukaan. Yleisten vapaasti valittavien opintojen lisäksi muiden koulutusohjelmien ja muiden korkeakoulujen opintosuorituksia voidaan sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin.

Ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyö 20 op sisältää tutkimus- ja kehittämisosaamisen menetelmäopinnot.

Liikunnanohjaaja (AMK) koulutuksessa voit suuntautua, joko Urheilu- tai hyvinvointivalmennukseen. Suuntautuminen tapahtuu opintojaksoilla toteutettavien oppimistehtävien, opinnäytetyön sekä kolmannen vuoden urheilu- tai hyvinvointivalmennus harjoittelun kautta.

AMMATILLISEN KASVUN POLKU - HANKITTAVA OSAAMINEN

Opetussuunnitelma rakentuu lukukausien mukaisista opintojaksoista ja teemoista. Opintojaksojen osaamistavoitteet ja teemojen sisällöt kuvaavat alan keskeisen ammatillisen ydinosaamisen. Vuosi- ja lukukausiteemat kokoavat opintoja ammatillisen kasvun etenemisen näkökulmasta.

  1. Vuositeema: Liikunta-alaan perehtyjä.

Ensimmäisen vuoden aikana perehdyt eettisyyteen ja oppimaan oppimisen taitoihin sekä orientoidut lapsen kasvuun ja kehitykseen ja niihin liittyviin toimintaympäristöihin.

Lukukausiteema 1: Oppimaan oppiminen

Arvostat opiskelua terveys- ja liikunta-alalla. Kehität eettistä osaamista ja omia tutkivan oppimisen taitojasekä ammatillisen osaamisen perustietoja ja -taitoja lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukemiseksi.

Lukukausiteema 2: Lapsen maailmaan perehtyminen

Orientoidut lapsuuden maailmaan, lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen sekä kehitykseen vaikuttaviin toimintaympäristöihin. Opit sovittamaan pedagogiset taitosi lapsuuden maailmaan.

  1. Vuositeema: Liikunta-alaan harjaantuja.

Toisen vuoden aikana harjaannut yhteisöllisten toimintatapojen toteuttamiseen sekä liikuntakasvatuksen ammattitaitoiseen ohjaamiseen ja johtamiseen nuorison ja aikuisväestön maailmassa.

Lukukausiteema 3: Yhteisöllisten toimintatapojen hallitseminen

Kehität tutkivan oppimisen keinoin omaa persoonallista tapaasi toimia ryhmissä oppijana, oppimisen ohjaajana ja oppimisen arvioijana. Tutustut tutkimus- kehitys- ja innovaatio-osaamiseen syventäen samalla osaamistasi Liikunta-alan perustiedoissa ja -taidoissa sekä toiminnassasi osana oppivaa organisaatiota.

Lukukausiteema 4: Nuorten ja aikuisten liikuntakulttuurin edistäminen

Kehität kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemisen osaamistasi nuorison ja aikuisväestön maailmassa ja toimintaympäristöissä liikuntakulttuurin edistämiseen. Harjaannut liikuntakasvatuksen ammattitaitoiseen ohjaamiseen ja liikuntatoiminnan johtamiseen sekä perehdyt elämysten tuottamiseen ja elämänhallintataitojen kehittämiseen pedagogiikan keinoin. 

  1. Vuositeema: Liikunta-alan soveltaja.

Kolmannen vuoden aikana vahvistat ammatillista identiteettiäsi ja syvennät Liikunta-alan osaamistasi vaihtelevissa toimintaympäristöissä sekä sovellat tutkimus- kehitys- ja innovaatio-osaamistasi monialaisesti.

Lukukausiteema 5: Ammatillisen identiteetin vahvistaminen

Vahvistat ammatillista identiteettiäsi ja sovellat laajasti Liikunta-alan osaamistasi vaihtelevissa toimintaympäristöissä. Syvennät pedagogista- ja kehittämisosaamistasi Liikunta-alan käytännön tehtävissä ottaen huomioon työelämän ja oppivan organisaation kehittämistarpeet.

Lukukausiteema 6: Valmennus- ja hyvinvointiosaamisen soveltaminen

Sovellat tutkimus- kehitys- ja innovaatio-osaamistasi monialaisesti koulutuskohtaisen ydinosaamisen alueilla ja osana oppivaa työyhteisöä.

  1. Vuositeema: Liikunta-alan kehittäjä

Saavutat Liikunta-alan kehitystoiminnan edellyttämän yksilöllisen, yhteisöllisen ja organisaatiotason osaamisen. Osaat monipuolisesti soveltaa osaamistasi työtehtävissä

Lukukausiteema 7: Liikunta-alan työelämävalmiuksien kehittäminen

Profiloidut reflektiivisen, tutkivan ja kehittävän työotteen osaamisen kautta Liikunta-alan innovatiiviseksi ja luovaksi kehittäjäksi. Omaat alan kehitystoiminnan edellyttämän yksilöllisen, yhteisöllisen ja organisaatiotason osaamisen. Osaat monipuolisesti soveltaa pedagogisen osaamisen, kehittämisosaamisen, työyhteisöosaamisen ja substanssiosaamisen taitoja käytännön työtehtävissä.

Liikunnanohjaajakoulutuksen kompetenssit

Lapin ammattikorkeakoulussa (LapinAMK) opetussuunnitelmien peruselementteinä toimivat työelämän osaamisvaatimuksista johdetut laajat osaamisalueet eli kompetenssit ja niihin liittyvät osaamistavoitteet arviointikriteereineen. Kompetenssi kuvaa pätevyyttä, suorituspotentiaalia ja kykyä suoriutua ammattiin kuuluvista työtehtävistä.

Tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta edistävänä asiana on pidetty korkeakoulujen viitekehyksiä. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) on yhteinen eurooppalainen viitejärjestelmä, jonka avulla eri maiden kansallisia tutkintojärjestelmiä ja viitekehyksiä kytketään toisiinsa. EQF:n kahdeksan tasoa kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon.

Suomen kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä (NQF) ammattikorkeakoulututkinnot on sijoitettu tasolle 6 ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7. NQF tasokuvaukset sekä yhteiset kompetenssit sisällytetään integroidusti osaamispohjaisen opetussuunnitelman tavoitteisiin.

NQF taso 6

Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomienongelmien ratkaisemiseksi.

Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä.

Valmius jatkuvaan oppimiseen.Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

Osaamisalueet/kompetenssit

1. Oppimisen taidot

2. Eettinen osaaminen ja vastuullisuus

3. Työyhteisöosaaminen

4. Innovaatio-osaaminen

5. Kansainvälistymisosaaminen

6. Liikuntapedagoginen osaaminen

7. Hyvinvointivalmennusosaaminen

8. Urheiluvalmennusosaaminen

Opetussuunnitelmaan sisältyy läpileikkaavina osaamistavoitteina LapinAMKin strategiset painopistealueet etäisyyksien hallinta, turvallisuusosaaminen, arktinen yhteistyö ja rajaosaaminen, luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen sekä palveluliiketoiminta ja yrittäjyys.

Liikunnanohjaajan (AMK) koulutuksen kansainvälistymisen päämääriä ovat tutkinnon suorittaneiden menestyminen kansainvälistyvillä työmarkkinoilla ja heidän valmiudet toimia monikulttuurisissa työympäristöissä. Koulutus vahvistaa erityisesti eurooppalaista ulottuvuutta ja antaa valmiuksia toimia täysivaltaisena kansalaisena ja työntekijänä Euroopan unionin alueella. Kansainvälistymistä edellyttävät myös monet maailmanlaajuiset päätökset ja suoritukset, joihin maamme on sitoutu

OPINTOJEN TOTEUTTAMINEN JA ARVIOINTI

Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys

Ammattikorkeakouluilla on kolme lakisääteistä tehtävää: koulutus, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä aluekehitystehtävä (Ammattikorkeakoululaki932/2014). Lapin ammattikorkeakoulu järjestää ammattikorkeakoulututkintoihin (AMK) ja ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin (YAMK) johtavia korkeakouluopintoja, erikoistumiskoulutuksia, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja muuta aikuiskoulutusta. Toteuttaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.

Lapin ammattikorkeakoulun oppimisnäkemys rakentuu osaamis- ja ongelmaperustaisen oppimisen periaatteille. Oppimisen lähtökohtana ovat työelämässä kohdattavat ongelmat ja toiminnan keskiössä on ammatillinen kasvu. Opiskelija on aktiivinen, vastuullinen oman oppimisensa subjekti. Opettaja puolestaan on oppimisen asiantuntija, oppimisen ohjaaja ja mahdollistaja. Oppiminen on yhteisöllistä, opiskelijoiden, opettajien ja työelämän sosiaalista vuorovaikutusta ja osallistumista yhteiseen tiedon rakentamiseen. Työelämä on kiinteä osa oppimisympäristöjä ja oppimisprosessia. Osaamisen arviointi on keskeinen osa oppimisprosessia.

Oppimisympäristöt

Liikunnanohjaajan (AMK) koulutuksessa käytät apuna lähialueen oppimisympäristöjä, palveluja ja asiantuntijoita. Ammattikorkeakoululla on yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat todellisia oppimistilanteita. Lapin Urheiluopistossa on lukuisia oppimismahdollisuuksia ja lähikuntien sosiaali- ja terveys, koulu-, nuoriso- ja liikuntatoimi tarjoavat monipuolisia oppimisympäristöjä. Luontevia yhteistyökumppaneita ovat myös liikunta- ja urheiluseurat sekä matkailualan yrittäjät. Laajin oppimisympäristö luodaan kansainvälisellä yhteistyöllä.

Lapin urheiluakatemia on Lapin ja Rovaniemen alueella toimiva oppilaitosten ja yhteistyötahojen verkosto. Urheiluakatemian keskeisin tehtävä on huippu-urheilijoiden ja huipulle tavoittelevien urheilijoiden valmennuksen tehostaminen sekä urheilijoiden opiskelun tukeminen. Santasport Lapin Urheiluopistolla toimivassa Lapin urheiluakatemiassa voit urheiluvalmennukseen suuntautuessasi suorittaa opiskeluihin kuuluvaa työharjoittelua. Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijana sinulla on myös mahdollisuus yhdistää opiskelu ja urheilu erinomaisissa harjoitteluolosuhteissa ja hakea urheilijaksi Lapin urheiluakatemiaan. Liikunnanohjaaja (AMK) koulutuksessa sinulla on aktiivi urheilijana tai valmentajana mahdollisuus hakea Winner-urheilijaohjelmaan, jonka tarkoituksena on edistää urheilun ja opiskelun (Dual Career) yhdistämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. urheilun kautta hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä urheilun näkökulmasta joustavia opintojen suoritustapoja.

Olympiakomitea on myöntänyt Lapin urheiluakatemialle erityistehtävän lumilajien painopistelajeihin. Lapin urheiluakatemian painopistelajeina ovat lumilajit: maastohiihto, alppihiihto, mäkihyppy, yhdistetty sekä freestylehiihto. Näiden lisäksi Lapin urheiluakatemian päälajeina ovat lentopallo, jalkapallo, jääkiekko, yleisurheilu sekä uinti. Edellä mainituissa lajeissa Lapin Urheiluakatemiassa toimivat lajivalmennusvastaavat, joiden johtamana lajiharjoittelun valmennusryhmät toimivat. Liikunnanohjaaja (AMK) opintoihin kuuluvaa työharjoittelua suorittaessasi sinulla on mahdollisuus toimia opiskelijavalmentajana yhteistyössä urheilijoiden ja lajivalmennusvastaavien kanssa. Akatemiatoiminta tapahtuu kiinteässä yhteistyössä Lapin Urheiluopiston valmennuskeskuksen sekä Lapin ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksen kanssa.

Hyvinvointivalmennukseen suuntautuessasi harjaannutat käytännön yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamistasi. Kehität laaja-alaisesti omaa hyvinvoinnin ja ihmisen kohtaamisen osaamistasi aidoissa asiakastilanteissa ja opit ihmistyössä välttämättömiä johtamis- ja organisointitaitoja. Harjoitteluympäristöinä toimivat Lapin ammattikorkeakoulun monialaiset kehittämisympäristöt ja asiantuntijaryhmät. Hyvinvointivalmentajana pääset myös kehittämään harjoitteluympäristöjäsi oman mielenkiintosi mukaisissa projekteissa.

Muita mahdollisia oppimisympäristöjä ovat kansalliset ja kansainväliset tutkimus- ja kehittämishankkeet. Harjoittelun suorittaminen on mahdollista myös ulkomaanvaihdossa. Opintoihin liittyvät opinnäytetyöt tehdään osana työelämän kehittämistä. Opiskelijat voivat tehdä opinnäytetöitään myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeissa ja usein harjoittelun aikana tehtävät kehittämistehtävät ovat alkusysäys hankkeistetuille opinnäytetöille.

Monimuoto- ja etäopetuksessa viestintäteknologia on avainasemassa. Oppimista tukevina välineinä voidaan käyttää muun muassa Moodle-alustaa, LearnLinc-ohjelmaa, sosiaalista mediaa, sähköpostia, videoneuvottelua ja videointia.

Opintojen kuormittavuus

Opintojen kuormittavuuden määrittelyssä lähtökohtana ovat yleiseurooppalaisen ECTS-järjestelmän perusteet. Yksi opintovuosi on 1600 tuntia opiskelijan päätoimista työskentelyä. Se vastaa 60 opintopisteen suoritusta opintovuoden aikana. Opintopiste tarkoittaa opiskelijan keskimääräistä 27 tunnin työpanosta.

Koulutusohjelmien laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. Liikunnanohjaajan (AMK) tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä ja näin ollen 1600 vuotuisella opiskelijan työmäärällä laskennallinen opiskeluaika on 3,5 vuotta. Tutkinnon suorittaminen lyhemmässä ajassa on mahdollista, mutta se edellyttää opintojen ja osaamisen hyväksilukemista ja/tai opintojen suorittamista kesäaikana. Opetussuunnitelma on jaettu työelämää vastaaviksi 5 - 20 opintopistettä käsittäviksi opintojaksoiksi ja ne edelleen teemoiksi. Eri opintojaksojen osaamistavoitteet, teemat sekä suoritusvaatimukset ja arviointiperusteet on kirjattu opetussuunnitelmaan.

Osaamisen arviointi

Liikunnan ja vapaa-ajan koulutuksen opintojaksojen arviointi toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteita noudattaen. Kehittävä arviointi on jatkuvaa, osaamistavoitteisiin perustuvaa, oppimisprosessia ohjaavaa ja kolmikantaisesti toteutettua (opiskelija, opettaja, työelämän edustaja). Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista opiskelijoilta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Osaamistavoitteista johdetaan arviointikriteerit, joiden avulla osaaminen tunnistetaan. Osaamisen arviointi kertoo, miten hyvin asetetut osaamistavoitteet on saavutettu. Osaamisen arviointi toteutetaan pääasiassa tuotosarviointina. Tuotosarviointi (essee, työkoe, tentti, harjoittelu) toteutetaan numeerisesti annettujen arviointikohteiden ja kriteerien mukaisesti. Arvioinnin perustana on jatkuva palaute.

Oppimisprosessin arvioinnissa keskeistä on opiskelijan oppimisen reflektointi ja sen ohjaaminen. Prosessiarviointi toteutetaan pääasiassa itse- ja vertaisarviointina laadullisesti valittujen arviointikohteiden ja kriteerien mukaisesti. Opintojakson arviointikriteerit tarkennetaan opintojaksojen toteutussuunnitelmissa.

Arviointi toteutetaan pääsääntöisesti asteikolla 0-5. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintosuoritusten arvioinnissa ja arvioinnin oikaisemisessa noudatetaan Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä. Kunkin opintojakson yhteydessä on kuvattu arviointiasteikko ja osaamistavoitteisiin perustuvat arviointikriteerit. Opintojaksojen tarkempi arviointisuunnitelma esitellään kunkin opintojakson toteutussuunnitelmassa.

Liikunnan ja vapaa-ajan koulutus toteuttaa tutkintosäännössä kuvattua Hankittu osaaminen osaksi tutkintoa (HOT) prosessia. Tutkintoa suorittaessasi sinulla on mahdollisuus ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiasi opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla saman tyyppisillä opinnoilla. Saat ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväksi sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014, 37§9). Menettelystä käytetään nimitystä hyväksiluku.

 Palaa Vaihda esityskieleksi englanti